Rosatom-keskustelun vakuuttelut, joiden mukaan ydinvoimaan liittyvä energiapolitiikka ei olisi osa Venäjän ulkopolitiikkaa ovat ongelmallisia. Suomi ei ole immuuni vallalle, jota käytetään energian kautta, Veli-Pekka Tynkkynen kirjoittaa. Hyväksyypä eduskunta hallituksen puoltaman […]
Venäläinen rauhan atomi ja Suomen asema Lue lisää »
Lassi Jyrkkiö analysoi näennäisesti oikeudellisten tapahtumien poliittisia ulottuvuuksia.
Amerikan kuninkaan raastupareissu avaa ironisen ikkunan myös suomalaiseen valtaan Lue lisää »
Puolueettomuutta, identiteettipolitiikkaa, pinteessä elämistä, natottamista, valtiotaitoa… Kokosimme yhteen sivustolla julkaistuja juttuja, joissa politiikan tutkijat pohtivat suomettumisen olemusta.
Mitä on suomettuminen? Lue lisää »
Nauru ja irvailu jäsentävät arkipäiväistä ymmärrystämme maailmanpolitiikasta ja ydinasevarustelusta, väittää Saara Särmä. Maailmanpolitiikka on sukupuolittuneiden merkitysten kyllästämä areena, jossa valtioiden toiminta liitetään monesti maskuliinisuuteen tai feminiinisyteen. Sukupuolittava merkitysten antaminen tapahtuu
Ydinasetyrkyt ja junk-feminismi Lue lisää »
Teppo Eskelisen artikkeli Kehitysyhteistyö jatkuu – ja loppuu (Politiikasta.fi, 3.9.2014) osoitti kuinka kehitysyhteistyön määritelmät eivät vastaa enää tämän päivän tarpeisiin. Kehitysyhteistyön lopettamisen sijaan on syytä pohtia kehitysyhteistyökumppanuuksien uusia toteutusmuotoja, kirjoittaa Riina Pilke.
Kehitys ei voi olla yksin kehitysyhteistyön vastuulla Lue lisää »
Kehitysyhteistyön määritelmä voi siirtyä lähiaikoina historiaan. Tähän liittyy vaaroja, mutta myös kehityspolitiikan tervettä politisoitumista ja läpinäkyvyyden kasvua, Teppo Eskelinen kirjoittaa. Kehitysyhteistyö syntyi 1950-luvulla, kun uutta identiteettiään hakevat länsimaat huolestuivat joidenkin maiden
Kehitysyhteistyö jatkuu – ja loppuu Lue lisää »
Unionin tulisi tehdä politiikkaa seuraamuksia arvioiden eikä omaa arvoyhteisöidentiteettiään kutoen.
EU:n arvoyhteisönäkökulma johtaa valtakonfliktiin Venäjän kanssa Lue lisää »
Suomella ei ole varaa lähteä supistamaan ulkopolitiikasta käytävää keskustelua. Se tarjoaa resurssit pienen maan ketteryydelle.
Suomen ulkopoliittinen tiedontuotanto ei vastaa maailmalla yleisiä malleja Lue lisää »
Suomessa käydään vilkasta keskustelua politiikan tutkimuksen tilasta. Keskustelu on tervetullutta, mutta perustuuko se todenmukaiselle käsitykselle politiikan tutkimuksesta ja politiikkatieteiden koulutuksen sisällöstä, Petri Koikkalainen ja Paul-Erik Korvela kysyvät. Yhteiskuntatieteiden julkikuvasta ja
Politiikkapuheesta on matkaa politiikan tutkimukseen Lue lisää »
Karhu ja virtahepo ovat eläinmetaforia, jotka jäsentävät Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua. Karhu on keskustelujen pinnalla. Virtahepo taas on alati läsnä, mutta lymyää rivien välissä. Molemmissa metaforissa on kyse samasta
Venäjä ei ole karhu vaan virtahepo Lue lisää »
