Ukrainan sota

Helmikuussa 2022 alkanut Ukrainan sota on herättänyt suurissa yleisöissä tarvetta tutkimustiedolle, johon vastataan tämän aihetta yhteen vetävällä artikkelisarjalla. Sarja eroaa siten normaaleista Politiikasta-lehden juttusarjoista, että kyseessä ei ole ennalta määritelty sarja artikkeleita, vaan temaattisena koosteena, jotta Ukrainan sotaa ja sen vaikutuksia maailmanpolitiikkaan käsittelevät uusimmat artikkelit löytyvät helposti yhden sarjan alta. Sarjan rakenne on siis samankaltainen kuin aiemmin aloitetulla Korona-sarjalla.

Ukrainan sota vaikuttaa niin tutkijoiden kuin kansalaistenkin arkeen, vaikka Suomessa vaikutukset ovat välillisempiä kuin sotatoimialueella. Akuutissa kriisissä tiedonhalu helposti korostuu, varsinkin kun asiaan perehtyminen voi olla vaikeaa misinformaation keskellä. Tällöin tutkijoiden on luonnollista kirjoittaa aiheesta omaan asiantuntemukseensa nojaten.

Kriisiä on tärkeä päästä ymmärtämään, eikä se aina ole helpointa kriisin keskeltä. Tässä juttusarjassa suomalaiset tutkijat avaavat Ukrainan sotaa yleistajuisesti. Kriisiä koskevien tekstien kerääminen yhden temaattisen otsikon alle myös mahdollistaa myöhemmän analyysin siitä, miten kriisiin reagoitiin ja mitä siitä voidaan tutkimuksen kautta oppia.

Juttusarjaa toimittaa Politiikasta-lehden vastaava päätoimittaja Mikko Poutanen.

Venäjän joukkotuhoaseet ja hyökkäyssota Ukrainassa, osa 2

Venäjän presidentti Vladimir Putinin signaalit ydinaseiden käyttämisestä Ukrainan vastaisessa hyökkäyssodassa ovat herättäneet huolta ja keskustelua. Taktisiin ydinaseisiin turvautuminen olisi todennäköisintä vasta sodan muuttuessa Venäjän kannalta ”eksistentiaaliseksi”. Suurempi huoli voikin olla Venäjän ydinarsenaalin kohtalo sodan jälkeisenä aikana.

ukrainan sota mielenosoitus

Venäjän joukkotuhoaseet ja hyökkäyssota Ukrainassa, osa I

Pelko joukkotuhoaseiden käytöstä Euroopassa on nostanut päätään Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan. Kemiallisilla aseilla on pitkä historia Venäjän ja Neuvostoliiton sotilaallisessa ajattelussa, mutta jos maa tänä päivänä päättäisi käyttää niitä, seuraukset saattaisivat jäädä joukkotuhoa marginaalisemmaksi.

Mikrofoni esiintymislavalla.

Huumori kukoistaa sodan alla Ukrainassa

Ukrainalaiset kokoontuvat sodan keskellä nauramaan stand up -klubeille. Huumori muistuttaa tarpeettoman kuoleman ja tuhon mielettömyydestä, mutta samalla myös toivosta.

mielenosoitus Ukrainan puolesta

Sotauutisointi on propagandan läpäisemää

Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan on syrjäyttänyt pandemian päivittäisiä uutisia hallitsevana kriisinä. Kansainvälisten konfliktien leimahtaessa uutismedian on vaikea pitäytyä riippumattomana oman maan hallinnosta.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg tervehtivät toisiaan.

Ukrainan liittoutumattomuus ja John Stuart Millin haittaperiaate

Useimmat sodat päättyvät jonkinlaiseen vastavuoroiseen rauhansopimukseen. Mitä nopeammin sellainen onnistutaan solmimaan, sitä nopeammin tappaminen ja tuhoaminen Ukrainassa loppuvat ja sitä pienempi on riski, että sota edelleen laajenee – mahdollisesti kohti jopa ydinsotaa. Konfliktin keskeinen kysymys koskee sotilaallista liittoutumista.

Vieritä ylös