Demokratia on kansanvaltaa, mutta miten se toimii ja millaisia merkityksiä sille annetaan?
Fasismi mainitaan usein esimerkiksi Venäjän sotapropagandassa. Jason Stanley kuvaa kirjassaan, miten fasismi on hivuttautunut demokraattisiin järjestelmiin 2000-luvulla.
Kirja-arvio: Siitä oikeasta fasismista Lue lisää »
Propaganda on harkittua, suunniteltua ja järjestelmällistä suostuttelevaa viestintää, jonka tarkoitus on ohjata kohdeyleisön käsityksiä, asenteita ja käyttäytymistä haluttuun suuntaan.
Kysy Politiikasta: Mitä on propaganda? Lue lisää »
Suomen pääministeri Sanna Marinin ympärillä elokuussa vellonutta mediakohua tulee arvioida osana laajempaa kertomusta poikkeuksellista mediahuomiota nauttineesta pääministeristä. Kertomus Marinista on rakentunut sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa, ja siinä vuorottelevat niin poliittiset kuin intiimitkin kuvastot.
Maailman nuorimmasta pääministeristä Bile-Sannaksi Lue lisää »
Akateeminen tutkimus suosii tiettyjä suuntauksia ja painotuksia. Samalla määritellään sitä, millainen tutkimus on tärkeää ja huomionarvoista – ja myös sitä, mikä ei ole. Neljä kansainvälisten suhteiden tutkijaa kertoo, mitkä ovat alan sokeita pisteitä.
Politiikasta-raati: Kansainvälisten suhteiden tutkimuksen sokeat pisteet Lue lisää »
Suomea on pidetty EU-päätöksenteon mallimaana. Sitran selvitys osoittaa kuitenkin, että kansalaisten on vaikea osallistua suomalaiseen EU-päätöksentekoon. Lisäksi ennakkovaikuttamista tulisi parantaa.
Kansalaiset mukaan suomalaiseen EU-päätöksentekoon Lue lisää »
Yhteiskunnallista kasvatusta pohdittiin jo politiikan teorian syntyessä. Huoli demokratian kriisistä on ladannut odotuksia erityisesti koulujen demokratiakasvatukselle.
Demokratiakasvatus, deliberatiivinen demokratia ja poliittiset tunteet Lue lisää »
Osallistuvan budjetoinnin tavoite on tarjota kunnan asukkaille tasavertaisia mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten julkisia varoja käytetään. Tavoitteen toteutumista haastavat tietoon, osallistumisen eriytymiseen ja kuntien osallistumisresursseihin liittyvät kysymykset.
Kaikki mukaan? Pohdintoja osallistuvan budjetoinnin inklusiivisuudesta Lue lisää »
Kunnilta odotetaan yhä enemmän toimia sen eteen, että kansalaiset pääsisivät laajemmin mukaan päätöksentekoon. Niillä voikin olla merkittävä rooli demokratian kriisin selättämisessä, mutta tähän rooliin liittyy myös rajoitteita ja haasteita.
Voivatko kunnat ratkaista demokratian kriisin? Lue lisää »
Korkeakoulupoliittiset muutokset ovat tuoneet suomalaisihin yliopistoihin julkisjohtamisesta kumpuavan managerialistisen johtamistavan sekä paineen olla taloudellisesti kilpailukykyisiä.
Suomalaisen yliopistodemokratian ongelmat Lue lisää »
Platonin ja Aristoteleen ajoista 1900-luvulle saakka demokratia-sanalla oli hallitsevien yhteiskuntaluokkien keskuudessa kielteinen merkitys. Erityisesti toisen maailmansodan jälkeen länsimaissa demokratiaa on taas pidetty varsin myönteisenä asiana.
