Poliittisella kasvatuksella tarkoitetaan kahta asiaa: yhteiskuntaopin opetusta ja poliittisen näkökulman ottamista mukaan muiden oppiaineiden teemojen käsittelyyn. Teoreettisiin ristiriitoihin perehtyminen auttaa opettajia kehittämään omaa ajatteluaan harkitusti.
Koulun väitetään jääneen ajastaan jälkeen ja vieraantuneen ympäröivästä yhteiskunnasta. On kuitenkin hyviä perusteita puolustaa koululle ominaista etäisyyttä muusta maailmasta. Sitä voidaan jopa pitää yhtenä avoimen ja demokraattisen yhteiskunnan tukipilarina.
Ilmastokriisi saa nuoret sekä toimimaan että synnyttää heissä huolta. Poliittisen järjestelmän kyky vastata kriisiin tulee määrittämään nuorten aktivismia. Politiikasta-raadin aiheena koulu, kasvatus, nuoret ja ilmastokriisi.
Uuden lukiolain takaama henkilökohtainen ohjaus on tervetullutta niin yksilöiden kuin yhteiskunnan kannalta. Uudistuksen tavoitteissa ja toteutumisessa on kuitenkin ristiriitoja.
Lakeja säädettäessä arvioidaan monin tavoin niiden vaikutuksia. Tällä hetkellä nuoriin kohdistuvia vaikutuksia ei tunnisteta riittävästi. Vaikutusten arviointiin voitaisiin osallistua myös koululuokasta käsin.
Mitä asiakirjat kertovat Helsingin kaupungin toiminnasta heikkokuntoisten koulujen korjaamiseksi?
Suomalaisen peruskoulu-uudistuksen poliittinen kamppailu on kiinnostava ikkuna historian käyttämiseen päivänpolitiikan välineenä. Yhteiskuntajärjestystä koskevien ihanteiden yhteentörmäys oli keskeistä peruskoulun poliittisissa ristiriidoissa.
Kysy politiikasta on juttusarjamme, jossa tutkija vastaa esitettyihin kysymyksiin.
Kun lapset laitetaan osallistumaan kuntien säästötalkoisiin selviämällä koulupäivistä keskenään, laiminlyödään lukuisia oikeudellisia velvollisuuksia perustuslaista alkaen.
