Yliopistotyötä tehdään, seurataan ja arvioidaan yhä enemmän digitaalisilla alustoilla. Koronapandemia vauhditti muutosta, mutta se kytkeytyy myös korkeakoulupolitiikan tuloksellisuutta korostavaan kehitykseen.
Kun keskustellaan yliopistojen kehittämisestä, työn merkityksellisyys ei tyypillisesti nouse agendalle. Mahdollisuuksilla työn merkityksellisyyden rakentamiseen voi kuitenkin olla ratkaiseva vaikutus siihen, miten yliopisto pystyy vastamaan sille asetettuihin yhteiskunnallisiin odotuksiin nyt ja tulevaisuudessa.
Ammatillisen koulutuksen saaneet jäävät korkeakouluvalinnoista käytävän keskustelun ulkopuolelle. Myös heillä on oltava yhtäläinen mahdollisuus korkeakouluopintoihin.
Koulun väitetään jääneen ajastaan jälkeen ja vieraantuneen ympäröivästä yhteiskunnasta. On kuitenkin hyviä perusteita puolustaa koululle ominaista etäisyyttä muusta maailmasta. Sitä voidaan jopa pitää yhtenä avoimen ja demokraattisen yhteiskunnan tukipilarina.
Kun lapset laitetaan osallistumaan kuntien säästötalkoisiin selviämällä koulupäivistä keskenään, laiminlyödään lukuisia oikeudellisia velvollisuuksia perustuslaista alkaen.
Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Teija Sutinen otti 4. kesäkuuta 2015 julkaistussa kolumnissaan kantaa toukokuun lopun yliopistomielenosoituksiin. Sutisen argumentaatio menee maalistaan ohi yhtä reippaasti kuin ne muutamien mielenosoittajien kananmunanheitot, joilla hän irvailee. Helsingissä ja Tampereella …
Lukukausimaksuihin liittyvässä keskustelussa vedotaan usein markkinalogiikkaan, vaikka sitä ei voida ongelmitta soveltaa korkeakoulutukseen.
