Platonin ja Aristoteleen ajoista 1900-luvulle saakka demokratia-sanalla oli hallitsevien yhteiskuntaluokkien keskuudessa kielteinen merkitys. Erityisesti toisen maailmansodan jälkeen länsimaissa demokratiaa on taas pidetty varsin myönteisenä asiana.
Ukrainan sotaa on haluttu selittää erityisesti realismin teoriaperinteen näkökulmasta, mutta realismin painotus ei tarjoa moniulotteista kuvaa konfliktista eikä tarjoa yksinään pohjaa sen ratkaisulle. Keskinäisriippuvuuden, identiteettien ja vapauden erilaiset merkitykset tulisi analyyseissa myös huomioida.
Ukrainasta, liberalismista, realismista ja konstruktivismista Lue lisää »
Kun teollistuva maailma 1800–1900 -lukujen vaihteessa kaipasi ratkaisuja äärimmäisen taloudellisen vapauden ongelmiin, klassisen liberalismin rinnalle nousi hyvinvointivaltiota pohjustanut sosiaaliliberalismi. Nyt, kun ympäristöuhat ja globalisaatio haastavat liberalismia, aatteen pitäisi kyetä jälleen uudistumaan perusteellisesti.
Luoko liberalismi jälleen nahkansa? Lue lisää »
Liberalismin perinnön palauttaminen on ymmärrettävä ja kannatettava vaatimus sen valossa, miten väärin liberalismin klassikoita tulkitaan nykypäivän klassisten liberalistien piirissä.
Nykypäivän liberalismi on irtautunut juuristaan Lue lisää »
Uusliberalismi paljastuu yhä käyttökelpoiseksi käsitteeksi, kun sen ympäriltä puretaan tyypillisimmät myytit.
Kolme myyttiä uusliberalismista Lue lisää »
Liberaalin opin ja politiikan voimaa heikentävät yhteisten arvojen ja monenkeskisten instituutioiden kyvyttömyys tuottaa tasapuolisesti hyvää elämää yksilöille ja kansakunnille. Realismin uskottavuutta nakertavat voimapolitiikan epäonnistuminen ja suurvaltakilpailun epäselvyys sekä vastuusta vetäytymiseen suosittavat mallit.
Liberaalin maailmanjärjestyksen kriisi jatkuu teoriassa ja käytännössä Lue lisää »
Pyrkimykset esiintyä politiikan ja ideologioiden yläpuolisena järjen äänenä ovat yleistyneet kaikkialla läntisessä maailmassa. Ideologioiden vastaisuuden esitaistelijoiden ajatteluun kuuluu vahvasti taloustieteen lainalaisuuksien ja ehdottoman rationaalisuuden korostaminen.
2000-luvun machiavellistit ja taistelu ideologisuutta vastaan Lue lisää »
Totuuden ja demokratian suhde on mietityttänyt ajattelijoita jo tuhansien vuosien ajan. Suurten totuuksien ajatellaan kuuluvan totalitäärisiin järjestelmiin, mutta mikä on totuuden rooli demokraattisessa järjestelmässä?
Voiko demokratia selvitä totuudesta? Lue lisää »
Vaikka populismi ei ole vielä henkitoreissaan, sen vastavoima arvoliberalismilla saattaa olla edessä valoisammat ajat. Arvoliberalismi kuitenkin on kaksiteräinen miekka esimerkiksi Suomen vihreälle puolueelle.
Populismi ja liberalismin kaksiteräinen miekka Lue lisää »
Keskustelu liberalismin, sosialismin ja nationalismin uusista suhteista kaipaa muutamia huomioita.
Täytyykö liberalistin, sosialistin ja nationalistin olla nykyään libertaristeja? Lue lisää »
