Perinteisesti valtiollisen median ja poliittisen vallan kietoutuminen yhteen on nähty ongelmallisena demokratian kannalta. Yhdysvalloissa kehityskulku on kuitenkin se, että nimenomaan kaupallinen media on poikkeuksellisen vahvassa kytköksessä Valkoisen talon kanssa.
Kestävyysvaje on etenkin vaalikeväinä talouspoliittisia yhteiskunnallisia keskusteluita merkittävästi muovaava käsite. Kritiikittä sen asettamissa rajoissa käytävä keskustelu on vaihtoehdoiltaan rajoittunutta.
Takana on lähes seitsemän vuotta työtä, yli tuhat julkaistua artikkelia ja hienoja tunnustuksia. Minne Politiikasta menee seuraavaksi?
Politiikasta jää joulutauolle. Vuoden alussa vastaavana päätoimittajana aloittaa Mikko Poutanen. Kiitos lukijoille ja kirjoittajille kuluneesta vuodesta!
Suomalaisessa keskustelussa esitetään poikkeuksellisen synkkä kuva maan poliittisesta tilanteesta. Tarina ainutlaatuisen Suomen noususta ja tuhosta noudattaa vanhan jeremiadiperinteen kolmiosaista kaavaa.
Vaalit ovat paljon muutakin kuin vaalilippuun kirjoitetun ehdokkaan nimi. Siksi vahvan ennakkosuosikin asetelmasta huolimatta kevään 2018 presidentinvaali tarjoaa kiinnostavaa tarttumapintaa politiikan tutkijalle.
Yksi satavuotisen Suomen taipaleen merkittävimpiä menestyksiä on ollut sellaisen yhteiskunnan rakentaminen, jossa poliittiselle väkivallalle ei ole ollut juurikaan tilausta, totesi päätoimittaja Leena Malkki lakkiaisissa pidetyssä itsenäisyyspäivän juhlapuheessaan.
Suomen poliittinen kehitys huolestuttaa. Tulkinnat kielteisen kehityksen syistä vaihtelevat kuitenkin merkittävästi riippuen siitä, keneltä kysyy.
Politiikan ja faktojen suhde on paljon moniulotteisempi kuin mitä ajatus faktojen jälkeisestä politiikasta antaa ymmärtää.
Väkivalta on teko, jonka merkitys rakentuu kielen avulla. Merkityksien tarkastelu avaa laajempia horisontteja aikamme poliittisiin jakolinjoihin.
