Ulkopolitiikan tutkimus on laaja ja monitahoinen ala. Politiikasta.fi tarjoaa ulkopolitiikan analyyseja monesta eri näkökulmasta.
Osmo Apunen tunnettiin Suomen ulkopolitiikan ja idänsuhteiden tutkijana. Apunen oli ulkopolitiikan tutkimuksen vuoropuhelija, joka tavoitteli tulevaisuuden ymmärtämistä historian avulla.
Osmo Apunen – Suomen ulkopolitiikan juurisyiden etsijä Lue lisää »
Suomen ulkopolitiikan tutkimus ei ole globaalien ongelmien maailmassa ollut viime aikoina tutkijoiden suosiossa. Professori Vilho Harlen kirja kannustaa tutkijoita alan tutkimuksen pariin ja rohkaisee pohtimaan, millaisia haasteita Suomen ulkopolitiikka kohtaa Nato-jäsenyyden myötä.
Kirja-arvio: Uusi näkökulma ulkopolitiikan tutkimukseen Lue lisää »
Vuonna 2019 laadittu hallitusohjelma viitoitti tietä kohti arvopohjaista, globaalia ulkopolitiikkaa. Keväällä päättyvästä hallituskaudesta tuli kuitenkin kovan turvallisuuden ajanjakso, jonka aikana Suomi päätti hakeutua Natoon ja vahvistaa sotilaallista voimaansa.
Kovan turvallisuuden hallitus Lue lisää »
Politiikasta sai eräästä suomalaisesta koulusta kiperän kysymyksen. Aihe herättää huolta ja on niin ajankohtainen, että toimituskuntamme päätti pyytää siihen näkemystä kahdelta eri alan asiantuntijaprofessorilta.
Tuleeko sota, jos Suomi liittyy Natoon? Lue lisää »
Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan on syrjäyttänyt pandemian päivittäisiä uutisia hallitsevana kriisinä. Kansainvälisten konfliktien leimahtaessa uutismedian on vaikea pitäytyä riippumattomana oman maan hallinnosta.
Sotauutisointi on propagandan läpäisemää Lue lisää »
Useimmat sodat päättyvät jonkinlaiseen vastavuoroiseen rauhansopimukseen. Mitä nopeammin sellainen onnistutaan solmimaan, sitä nopeammin tappaminen ja tuhoaminen Ukrainassa loppuvat ja sitä pienempi on riski, että sota edelleen laajenee – mahdollisesti kohti jopa ydinsotaa. Konfliktin keskeinen kysymys koskee sotilaallista liittoutumista.
Ukrainan liittoutumattomuus ja John Stuart Millin haittaperiaate Lue lisää »
Ulkopolitiikan työnjakoa pääministerin ja presidentin välillä ei ole selkeästi eroteltu. Tällä voi olla seurauksia. Pahimmassa skenaariossa presidentin tai pääministerin toimintatavat halvaannuttavat ulkopoliittisen päätöksenteon tai jopa kyseenalaistavat maamme turvallisuuden.
Kuka määrittelee Suomen ulkopoliittisen linjan? Lue lisää »
Ukrainan sotaa on haluttu selittää erityisesti realismin teoriaperinteen näkökulmasta, mutta realismin painotus ei tarjoa moniulotteista kuvaa konfliktista eikä tarjoa yksinään pohjaa sen ratkaisulle. Keskinäisriippuvuuden, identiteettien ja vapauden erilaiset merkitykset tulisi analyyseissa myös huomioida.
Ukrainasta, liberalismista, realismista ja konstruktivismista Lue lisää »
Naton laajentumisesta kylmän sodan päättymisen jälkeen 1990-luvulla käydyssä suurvaltapelissä Yhdysvallat pyrki ajamaan kahta raidetta liberaalin turvallisuusjärjestyksen vahvistamiseksi. Historiantutkija Mary Sarotten tuore teos kertoo epäonnistumiseen päättyneen tarinan ja esittelee vaihtoehtoisen historian.
”Ei tuumaakaan” – Naton laajentumisen juuret, vaihtoehdot ja opetukset Lue lisää »
Kansainvälisen politiikan kentällä 2020-luku on alkanut riitaisissa merkeissä. Eripuran kasvaessa valtioiden välisissä suhteissa on myös keskustelu erilaisista liittoumista yleistynyt.
Mihin tarvitsemme kansainvälisiä liittoumia? Lue lisää »
