Yhdistyneet kansakunnat perustettiin toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945, ja se on edelleen keskeinen toimija kansainvälisessä järjestelmässä.
Verkkoalustat, disinformaatio ja vihapuhe tulevat olemaan vahvasti esillä syyskuussa järjestettävässä YK:n tulevaisuushuippukokouksessa.
Piileekö YK:n tulevaisuushuippukokouksessa riskejä internetin sananvapaudelle? Lue lisää »
Suomen YK-politiikassa pohjoismaisella yhteistyöllä on pitkät perinteet ja sen merkitys on entisestään vahvistunut viime vuosina.
Pohjoismainen ulottuvuus on tärkeä osa Suomen YK-politiikkaa Lue lisää »
Euroopan unioni pyrkii YK:n monenkeskisen sääntöpohjaisen yhteistyön vahvistamiseen ja puolustamiseen. Suurvaltojen väliset jännitteet ja eriävät näkemykset kansainvälisen järjestelmän normiperustasta haastavat kuitenkin unionin agendaa.
Euroopan unioni ja kiistellyt ihmisoikeusnormit YK:ssa Lue lisää »
Pariisin ilmastosopimus velvoitti luomaan yhteisen tavoitteen ilmastonmuutokseen sopeutumiselle, mutta tässä ei ole onnistuttu. Toimilla on kiire, ja siksi on riski, että tavoite asetetaan kunnioittamatta sopimuksen tärkeimpiä periaatteita. Vuonna 2015 solmitun Pariisin
Tavoite ilmastonmuutokseen sopeutumiselle on välttämätön – mutta liki mahdoton Lue lisää »
Jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan monenkeskisen yhteistyön ja YK:n katsottiin olevan kriisissä. Miten Ukrainan tilanne vaikuttaa YK:n ja kansainvälisen rauhan ja turvallisuutta ylläpitävän arkkitehtuurin ylläpitämiseen?
YK:n tulevaisuus Venäjän hyökättyä Ukrainaan Lue lisää »
Maailmanrauha tarvitsee järjestelmän, joka sietää erilaisuutta ja moninaisuutta yksinkertaistavan hyvä – paha vastakkainasettelun sijaan.
Ukraina muuttuvan maailmanjärjestyksen uhrina Lue lisää »
Suomi nousi torstaina YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi kaudelle 2022–2024. Jäsenyys edellyttää Suomelta selkeitä ja rohkeita ihmisoikeuskannanottoja tilanteessa, jossa neuvoston toiminta on merkittävästi vaikeutunut. Mitä Suomi tavoittelee jäsenyydellään ja miltä sen mahdollisuudet näyttävät?
Suomi nousee YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi hankalaan aikaan Lue lisää »
Mitä varten YK on olemassa, mitä sen kuuluu tehdä ja kuka päättää? Jäsenmaat väittelevät näistä asioista jatkuvasti. YK pohjautuu kansainväliseen yhteistyöhön, mutta sen toiminnassa näkyy vaikutusvaltaisten maiden ohjaus.
YK ylikansallisten kriisien keskiössä Lue lisää »
Global Compact for Migration -asiakirjan ympärillä käyty valeuutisointiin nojaava keskustelu on esimerkki siitä, miten kansainvälisiä prosesseja demonisoimalla pyritään saavuttamaan poliittisia voittoja kotimaassa.
Suomalainen GCM-keskustelu: Esimerkki valeuutisten vaarallisesta voimasta Lue lisää »
Kumpi uhkaa ihmiskunnan tulevaisuutta vakavammin, ydinsuursodan vaara vai ilmaston lämpeneminen? Onko YK:n perusteellinen uudistaminen mahdollista globaalihallinnan tehtävien entistä menestyksellisemmäksi hoitamiseksi?
