1) Merkitse lainaus joko lainausmerkeillä, kursiivilla tai sisennyksellä – siis vain yksi näistä riittää. 2) Suomessa lainausmerkit ovat symmetriset, pilkku on ylhäällä ja häntä on oikealle kaarellaan, siis ”näin”. Jos […]
Kolme vinkkiä lainausmerkkeihin Lue lisää »
Typografiassa on käytössä monenlaisia viivoja, joista kaksi on arkikäytössä suomen kielessä olennaista tunnistaa: lyhyempi yhdysmerkki (engl. hyphen) ‐ ja pidempi ajatusviiva (engl. en dash) –. (Vielä leveämpi ajatusviiva eli niin
Minkä pituinen viiva? Lue lisää »
Miksi poliitikon ulostulo ei ole radikaali teko?
”En tiedä, miten tämän meidän kaveruutemme voisi oikein määritellä” Lue lisää »
Talouspoliittisen päätöksenteon pohjana käytetään usein arvioita, jotka eivät huomioi päätösten yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Atkinson: Yhteiskunta huomioon talouslaskelmissa Lue lisää »
Nyrkkisääntö on, että kahtakymmentä (tai ainakin kymmentä) pienemmät numerot sekä tasaluvut, kuten sata ja tuhat, kirjoitetaan kirjaimin. Siis kolme, neljätoista ja kuusi tuhatta. Sen sijaan 41; 3,6; 8 605. (Kirjaimin
Numeroiden kirjoittamisesta Lue lisää »
Muutamassa vuodessa tarinat Suomen ja muun Euroopan suhteesta ovat muuttuneet merkittävästi.
”Kreikan tie” kielii murroksesta suomalaisessa Eurooppa-keskustelussa Lue lisää »
Tietokirjassa pitäisi olla viitteet ja kirjallisuusluettelo. Sehän juuri erottaa tietokirjallisuuden fiktiosta.
Venyyko tietokirjan määritelmä liikaa? Lue lisää »
Politiikan tutkimuksen päivillä 2016 kokoontuu yhteensä 17 työryhmää.
Kutsu työryhmäpapereille Politiikan tutkimuksen päiville 2016 Lue lisää »
Kirja antaa toivottavasti monelle kipinän pohtia hieman (itse)kriittisemmin, mitä länsi oikein on syönyt.
Maïche: Suomalaisuuden ja länsimaalaisuuden muutoksien ytimessä Lue lisää »
Yhteiskuntatutkijoina pyrimme ymmärtämään, miten maailma toimii. Samalla kuitenkin elämme tässä maailmassa.
Onko tutkijoilla mitään kosketusta todellisuuteen? Lue lisää »
