Ydinvoiman historia sekä ydintekniikka ja sen vahva poliittinen luonne auttavat ymmärtämään, millaiseen asemaan ydinvoima asettuu kansainvälisessä valtapolitiikassa.
Ydinvoiman strateginen merkitys ja Ukrainan sota Lue lisää »
Koronapandemian myötä terveys on otettu mukaan osaksi turvallisuuden ymmärrystä. Miten ja miksi näin on tapahtunut?
Pandemiapolitiikka turvallistamisteorian silmälasein Lue lisää »
Naton laajentumisesta kylmän sodan päättymisen jälkeen 1990-luvulla käydyssä suurvaltapelissä Yhdysvallat pyrki ajamaan kahta raidetta liberaalin turvallisuusjärjestyksen vahvistamiseksi. Historiantutkija Mary Sarotten tuore teos kertoo epäonnistumiseen päättyneen tarinan ja esittelee vaihtoehtoisen historian.
”Ei tuumaakaan” – Naton laajentumisen juuret, vaihtoehdot ja opetukset Lue lisää »
Suomen Akatemian rahoittama hanke avaa kylmän sodan jälkeistä välitilaa Suomessa laman, uusisänmaallisuuden ja EU-kansanäänestyksen näkökulmista. Niitä kaikkia yhdistää kokemus muutoksesta.
Himmeä voitto? Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa Lue lisää »
Juhlavuoden kunniaksi katsomme menneeseen ja tulevaan.
Politiikasta kymmenen vuotta! Lue lisää »
Julkisiin anteeksipyyntöihin liittyvä mitätöinti ja vähättely voi olla eräänlainen kollektiivinen väistöliike kipeiden tapahtumien edessä. Anteeksipyytämisen tarkempi ymmärtäminen vaatisi tunnustamaan jonkin ongelmallisen ilmiön olemassaolon, mikä puolestaan velvoittaisi etsimään yhteisiä ratkaisuja.
Anteeksipyytämisen ja -antamisen politiikasta Lue lisää »
Kymmenen suomalaista kirjailijaa visioi demokratian tulevaisuutta. Miltä novellikokoelman demokratiakuvat näyttävät yhteiskuntatieteilijän silmin?
Kirja-arvio: Tarinoita demokratian tulevaisuudesta Lue lisää »
Filosofi Hannah Arendt tutki natsien hallintovirkamiehiä ja huomasi, että hirmuvalta perustui siihen, että aivan tavalliset ihmiset antoivat asioiden tapahtua. Arendtin ajatus poliittisen vastuun ylisukupolvisuudesta pätee myös nykyisiin ympäristöongelmiin.
Eichmann-kiistan vanhat ja uudet suunnat Lue lisää »
Rekrytoinnin tukena käytetään yhä enemmän tekoälyä hyödyntäviä algoritmeja, jotka auttavat löytämään sopivia kandidaatteja, käymään läpi ansioluetteloita ja toteuttamaan soveltuvuustestejä.
Algoritmit rekrytoinnin tukena – yhdenvertaisuutta vai epätasa-arvoa? Lue lisää »
Teatterintekijä ja presidentti Václav Havelille valheiden tunnistaminen ja totuudessa eläminen oli politiikan perusta. Vastikään suomennettu esseekokoelma tarjoaa mahdollisuuden pohtia Havelin ajattelun yhteyksiä politiikkaan.
Kirja-arvio: Havel, filosofia ja uusliberalismi Lue lisää »
