Euroopan muuttuvat kertomukset

Syksyn 2018 kirjoitussarjassa pureudutaan Euroopan muuttuviin kertomuksiin keskeisten eurooppalaisten aatteiden ja ajattelijoiden johdolla. Miltä Eurooppa näyttää, kun sitä tarkastellaan poliittisten instituutioiden sijaan oikeushistorian, filosofian tai antropologian näkökulmasta?

Kirjoittajat työskentelevät Suomen Akatemian uudessa huippuyksikössä Law, Identity and the European Narratives.

”Kulttuurimarxismi”, pakolaistutkimus ja Eurooppa

Eurooppalaista fasismia ennen ja jälkeen toisen maailmansodan Yhdysvaltoihin paenneiden tutkijoiden ajatukset on nähty keskeisinä, kun on puhuttu Euroopasta ja aivan erityisesti Euroopan unionin instituutioista.

Eurooppa ja Italian historiallinen muisti

Italiassa leviää vahva, fasistisesta menneisyydestä ammentava Euroopan vastainen asenne. Jos fasismin ote Italian kollektiivisesta muistista onkin luja, niin samoin on siihen kohdistuvan vastarinnan.

Uskonto, ihmisoikeudet ja Euroopan kriisiajattelu

Nyky-Euroopan keskeisimpiä ja latautuneimpia keskustelun aiheita on, miten ”hallita” uskontojen monimuotoisuutta sekä lisääntyneen monimuotoisuuden ja sen uudenlaisten muotojen seurauksia eurooppalaisissa yhteiskunnissa.

Haavoittuvuuden narratiivista

Puheella haavoittuvuudesta pyritään tekemään näkyväksi muutoin helposti piiloon jäävää syrjäytymistä. Samalla saatetaan toisintaa stereotyyppistä ajattelutapaa vähemmistöistä.

Ovatko maahanmuuttajat turvallisuusuhka?

Valtioiden suojelemisen ja maahanmuuttajien oikeuksien varjeleminen on mahdollista sovittaa yhteen pohjaamalla turvallisuusongelmien ratkaiseminen maahanmuuton turvallistamisen sijaan ihmisoikeuksiin.

Liikkuvuus ja tiedontuotanto

Liikkuvuus on myös olemisen ja tietämisen tapa. Ihmisten liikkuminen ja kiertokulku on tunnistettu välttämättömäksi osaksi arvokkaan tiedon välittämistä.

Vieritä ylös