Uudet puolueet eroavat perinteisestä kolmesta suuresta puolueesta esimerkiksi murtamalla oikeisto–vasemmisto-jakoa. Niiden harteille on myös sovitettu politiikan uudistajan manttelia.
Uudet puolueet – politiikan pelastajat? Lue lisää »
Suomen kolme suurta perinteistä puoluetta – SDP, keskusta ja kokoomus – ovat haasteista ja haastajista huolimatta pitäneet pintansa yli vuosisadan. Ne ovat yhtäältä jarruttaneet kiivainta muutosintoa, toisaalta mukautuneet ajan vaatimuksiin.
Sata vuotta eikä suotta – perinteiset puolueet pitävät edelleen pintansa Lue lisää »
Puolueet ovat vallankäyttäjiä ja osa päätöksentekokoneistoa. Uudessa juttusarjassa keskitytään puolueisiin ja pohditaan, miten ne ovat mukautuneet yhteiskunnan muutoksiin ja millaiselta näyttää niiden tulevaisuus.
Puolue on kuollut – eläköön puolue! Lue lisää »
Vaalikausien takia edustukselliseen demokratiaan liittyy päätöksenteon lyhytjännitteisyys. Kuinka hyviä me olemme pitkän aikavälin päätöksenteossa?
Vaalikaudet ylittävän päätöksenteon vaikeus – Järki ja tunteet politiikassa Lue lisää »
Lainsäätäjän tavoitteena ei ole enää pitkään aikaan ollut perheenyhdistämisen mahdollistaminen tai helpottaminen vaan pikemminkin mahdollisimman rajoittava lainsäädäntö, joka vielä nipin napin mukailisi ihmisoikeusvelvoitteita.
Ihmisoikeusminimalismi ja poliittinen tahto erottaa perheitä Lue lisää »
Euroopan kulttuuriperintötunnuksen kautta EU:ssa pyritään tuottamaan ajatusta yhteisestä eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä. Millaiselle kulttuuriperinnölle tunnus voitaisiin myöntää vastikään tunnukseen liittyneessä Suomessa?
Euroopan kulttuuriperintötunnus ja kansalaisten osallistuminen Lue lisää »
Eurooppalaista fasismia ennen ja jälkeen toisen maailmansodan Yhdysvaltoihin paenneiden tutkijoiden ajatukset on nähty keskeisinä, kun on puhuttu Euroopasta ja aivan erityisesti Euroopan unionin instituutioista.
”Kulttuurimarxismi”, pakolaistutkimus ja Eurooppa Lue lisää »
Verkon vihapuhe näkyy ja tuntuu, mutta sen tunnistaminen ei ole suoraviivaista. Vihapuheen ilmenemismuotoja ovat esimerkiksi tunnusmerkitön tai ironinen kieli.
Vihapuhe ei ole aina vihaista puhetta Lue lisää »
Tutkimusaiheeni herättävät säännöllisesti vihamielisiä reaktioita. Solvaavan palautteen jatkuva saaminen osoittaa, että asiassa on jotain lähempää tarkastelua ansaitsevaa.
Kun historioitsija kohtaa vihaa Lue lisää »
Tutkijaan kohdistuva vihaposti ei liity aina suoraan tutkimusaiheisiin. Osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun voi altistaa tutkijan laajalle vihamieliselle palautteelle.
Vihapostia filosofille Lue lisää »
