Ukrainan sota

Helmikuussa 2022 alkanut Ukrainan sota on herättänyt suurissa yleisöissä tarvetta tutkimustiedolle, johon vastataan tämän aihetta yhteen vetävällä artikkelisarjalla. Sarja eroaa siten normaaleista Politiikasta-lehden juttusarjoista, että kyseessä ei ole ennalta määritelty sarja artikkeleita, vaan temaattisena koosteena, jotta Ukrainan sotaa ja sen vaikutuksia maailmanpolitiikkaan käsittelevät uusimmat artikkelit löytyvät helposti yhden sarjan alta. Sarjan rakenne on siis samankaltainen kuin aiemmin aloitetulla Korona-sarjalla.

Ukrainan sota vaikuttaa niin tutkijoiden kuin kansalaistenkin arkeen, vaikka Suomessa vaikutukset ovat välillisempiä kuin sotatoimialueella. Akuutissa kriisissä tiedonhalu helposti korostuu, varsinkin kun asiaan perehtyminen voi olla vaikeaa misinformaation keskellä. Tällöin tutkijoiden on luonnollista kirjoittaa aiheesta omaan asiantuntemukseensa nojaten.

Kriisiä on tärkeä päästä ymmärtämään, eikä se aina ole helpointa kriisin keskeltä. Tässä juttusarjassa suomalaiset tutkijat avaavat Ukrainan sotaa yleistajuisesti. Kriisiä koskevien tekstien kerääminen yhden temaattisen otsikon alle myös mahdollistaa myöhemmän analyysin siitä, miten kriisiin reagoitiin ja mitä siitä voidaan tutkimuksen kautta oppia.

Juttusarjaa toimittaa Politiikasta-lehden vastaava päätoimittaja Mikko Poutanen.

Ukrainasta, liberalismista, realismista ja konstruktivismista

Ukrainan sotaa on haluttu selittää erityisesti realismin teoriaperinteen näkökulmasta, mutta realismin painotus ei tarjoa moniulotteista kuvaa konfliktista eikä tarjoa yksinään pohjaa sen ratkaisulle.  Keskinäisriippuvuuden, identiteettien ja vapauden erilaiset merkitykset tulisi analyyseissa myös huomioida.

Vieritä ylös