Juhlavuoden kunniaksi katsomme menneeseen ja tulevaan.
Politiikasta-lehden tarkoituksena tavoitteena on tutkimuksen tekeminen ymmärrettäväksi, kiinnostavaksi ja hyödylliseksi nimenomaan yleistajuistamisen kautta, mikä ei tutkijoille ole aina helppoa. Tätä tavoitetta on ajettu nyt vuonna 2022 jo kymmenen vuoden ajan, ja tällaisen virstanpylvään ohitus ansaitsee tulla huomioiduksi. Tarkalleen ottaen Politiikasta 10v-syntymäpäiviä vietetään huhtikuussa.
Politiikasta siis perustettiin vuonna 2012 Valtiotieteellisen yhdistyksen toimesta, jonka alaisuudessa lehti yhä toimii. Lehden ensimmäisenä päätoimittajana toimi Helsingin yliopiston nykyinen yliopistotutkija ja Valtiotieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Emilia Palonen. Olemme jo sopineet Emilian ja hänen seuraajansa tutkijatohtori Johanna Vuorelman kanssa, että nauhoitamme yhdessä ”päätoimittajien podcastin” myöhemmin tänä keväänä, jossa luotaamme hieman Politiikasta-lehden historiaa sekä omaa rooliamme vastaavina päätoimittajina.
Politiikasta 10v-syntymäpäiviä vietetään huhtikuussa.
Politiikasta on myös saanut tunnustusta vuosien mittaan työstään; lehti palkittiin vuonna 2019 Suomen tiedetoimittajain liiton vuoden tiedeviestintäpalkinnolla ja sai sitä ennen vuonna 2016 Suomen tiedekustantajien liitolta tunnustuspalkinnon merkittävästä panoksesta tutkimustiedon välittämisessä julkiseen keskusteluun ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä.
Katsaus menneeseen vuoteen
Asettaen lehden nykyistä toimintaa numeroiden avulla kontekstiin, Politiikasta-lehdessä julkaistiin vuonna 2021 yli 120 tutkimukseen perustuvaa yleistajuista tiedeartikkelia, eli lehti on julkaisualustana erittäin tuottelias, kun tähän vielä luetaan mukaan Politiikasta-podcastit sekä Politiikasta taidetta -kokonaisuus. Politiikasta-lehden laajasta ja monipuolisesta, kymmenen vuoden aikana kerrytetystä yli 1380 artikkelin tai muun julkaisun arkistosta, johon ovat kirjoittaneet yli 660 suomalaista tai Suomessa työskentelevää tutkijaa, löytyy artikkeleita lähes jokaiseen ajankohtaiseen ja ajattomaankin kysymykseen.
Viime vuonna Politiikasta taidetta -julkaisuissa korostui koronaviruksen pandemia niin ”koronarunon” kuin Koronavuosi kulttuurialan silmin -podcast-sarjan välityksellä. Sarjassa eri alojen taiteilijat – esimerkiksi muusikko tai kirjailija – kertovat kokemuksistaan ja ammatinharjoituksesta poikkeusoloissa. Podcast-sarja löytyy kaiken muunkin Politiikasta-verkkolehden äänituotannon tavoin SoundCloud-palvelusta.
Politiikasta-podcastien tutkijahaastatteluissa toimituskunnan jäsenet keskustelevat asiaa tuntevien ammattilaisten tai tutkijoiden kanssa näiden tutkimushankkeista tai asiantuntijuudesta ajankohtaisista aiheista.
Lisäksi Politiikasta taidetta -kokonaisuudessa tehtiin yhteistyötä kahden vastamainoksen muodossa Häiriköt -päämajan kanssa, jotka molemmat pureutuivat suomalaisen ruokajärjestelmän haasteisiin. Ensimmäinen vastamainos käsitteli lähiruokaa (ja etenkin soijarehua) ja toinen suomalaista marjabisnestä ja sen riippuvuutta pääosin ulkomaalaisesta vierastyövoimasta. Molemmat aiheet olivat toimituskunnan mielestä erittäin ajankohtaisia.
Politiikasta-podcastien tutkijahaastatteluissa toimituskunnan jäsenet keskustelevat asiaa tuntevien ammattilaisten tai tutkijoiden kanssa näiden tutkimushankkeista tai asiantuntijuudesta ajankohtaisista aiheista. Esimerkiksi tenure track -professori Elina Kestilä-Kekkosta haastateltiin liittyen kansalaispätevyyden muodostumiseen, tutkijatohtori Saara Särmää liittyen meemipolitiikkaan sekä tutkijatohtori Tiina Vaittista liittyen tämän aikuisvaippojen yhteiskuntatieteellistä ulottuvuutta luotaavaan tutkimushankkeeseen. Kannattaa siis ottaa Politiikasta-podcastit seurantaan lehden SoundCloud-sivulla, jollei ole jo.
Vuonna 2021 julkaistiin myös Noora Kotilaisen ja Johanna Vuorelman toimittama artikkelikokoelma, Kun tutkija kohtaa vihaa, joka pohjaa Politiikasta-lehden artikkeleihin samannimisessä sarjassa.
Politiikasta järjestää myös yhä suosittuja tutkijoiden kouluvierailuita yläkouluihin ja lukioihin, vaikkakin koronapandemian vuoksi viime vuodet pääosassa etänä. Seuraava haku järjestetään syksyllä 2022.
Viime vuonna toteutettiin myös kokonaan uutena aloitteena #miksipolitiikasta -kampanja, johon suosituksiaan Politiikasta-verkkolehdelle tarjosivat yhteiskunnallisesti näkyvät keskustelijat (Miksi luen Politiikasta?) sekä lehteen kirjoittavat tutkijat (Miksi kirjoitan Politiikasta?).
Hyvä numeroita ja pahoja numeroita
Lehden vastaavan päätoimittajan täytyy olla tietoinen lehden tilanteesta. Vuoden 2022 alussa Politiikasta-lehden Facebook-sivua seuraa noin 6 520 henkilöä, Twitterissäkin seuraajia on jo 6 100. Nämä ovat vastaavan päätoimittajan kannalta niitä hyviä numeroita.
Pääosin vapaaehtoisista koostuvan toimituskunnan ja erilaisten avustusten varassa toimivalle, voittoa tavoittelemattomalle verkkolehdelle tätä kehitystä voidaan pitää erittäin hyvänä. Viimeisimmän neljän vuoden aikana Politiikasta-lehteä on pääasiassa rahoittanut Koneen Säätiö, mutta haluamme myös kiittää muita edellisvuoden tukijoitamme, kuten Svenska Kulturfondenia ja Taiteen edistämiskeskusta.
Luonnollisesti vastaavana päätoimittajana haluan kiittää kaikkia suomalaisen tiede-, taide-, ja kulttuurikentän toimijoita, joiden rahoituksen ansiosta lehden toimintaa ja sen tärkeää työtä on voitu jatkaa. Kun Politiikasta liittyi osaksi Tutkitusti -hanketta, joka sai Koneen säätiön rahoituksen neljän vuoden toimintaan, ainakin itselleni on tullut selväksi, kuinka epävarmaa suomalaisen yleistajuisen tiedejulkaisemisen taloudellinen resursointi on. Nämä ovat niitä pahoja numeroita.
Monelle tutkijalle omasta tutkimustyöstä kommunikointi on oleellinen osa työtä, eikä sitä tehdä julkaisuluettelon kartuttamiseksi.
Vastaavan päätoimittajan asemasta olen aktiivisesti kommentoinut yleistajuisen tiedejulkaisemisen käytänteitä Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) Vastuullinen tiede -kokonaisuudessa tutkijan aikaresurssista sekä yleistajuisesta tiedejulkaisusta.
Samaan aikaan on ollut erittäin motivoivaa olla mukana Tutkitusti-hankkeessa ja osa sen yleistajuisten tiedejulkaisijoiden verkostoa, johon kuuluvat esimerkiksi Antroblogi, Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan verkkojulkaistu Alusta! sekä sosiologinen verkkomedia Ilmiö. Näissäkin julkaisuissa tehdään pyyteetöntä työtä suomalaisen tiedekentän eteen, niin sanotusti rakkaudesta peliä kohtaan.
Lukuisat kollegani ovat kirjoittaneet Politiikasta-lehteen tai muihin yllä mainittuihin medioihin, kuten olen itsekin tehnyt. Monelle tutkijalle omasta tutkimustyöstä kommunikointi on oleellinen osa työtä, eikä sitä tehdä julkaisuluettelon kartuttamiseksi.
Haluankin tässä välissä erikseen kiittää kaikkia Politiikasta-lehteen kirjoittaneita; vastaavalle päätoimittajalle on aina ilo, kun sähköpostiin kilahtaa uusi käsikirjoitusehdokas aiheesta, jota en itse välttämättä edes kovin hyvin tunne. Politiikasta-lehden vastaavana päätoimittajana koen olevani jopa etuoikeutetussa asemassa siinä suhteessa, että näen sen kirjon, millä laadukasta yhteiskuntatieteellistä tutkimusta Suomessa tehdään.
Mitä tuleman pitää?
Politiikasta yrittää resurssiensa puitteissa tehdä jotain hienoa tähän kymmenvuotis-juhlavuoteensa. Jo edellä mainitun päätoimittajien haastattelun lisäksi tarkoitus on tuottaa enemmän tutkijahaastatteluita podcast-muotoon sekä myös järjestää muutama verkkotapahtuma, joista ensimmäinen käsittelee Yhdysvaltojen politiikkaa presidentti Bidenin ensimmäisen täyden vuoden ajalta.
Politiikasta tuottaa myös Aalto-yliopiston kanssa yhteistyössä avoimen studia generalia -luentosarjan ”Hyvä, Paha, Politiikka”: näkökulmia mis/disinformaatioon”. Luentosarja alkaa maaliskuussa, ja sille tulee rekisteröityä, mutta luentosarjan videotallenteet tulevat viikoittain, kukin viikoksi kerrallaan, saataville myös Politiikasta-lehden sivuille.
Jatkamme myös yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen yleistajuistamista Politiikasta Akatemia -juttusarjassamme, jossa erilaiset Suomen Akatemian rahoittamat tutkimushankkeen esittäytyvät. Viime vuosina on nähty ja kuultu paljon kritiikkiä siitä, miten tutkimukseen suunnattu rahoitus käytetään. Politiikasta Akatemia -sarjan tarkoitus on avata näitä tutkimusprojekteja ja niiden taustoja ja tavoitteita enemmän, ettei keskustelu tapahdu kuulopuheiden tai valikoidusti poimittujen tiivistelmien pohjalta.
Niin ikään Politiikasta jatkaa juttusarjaansa liittyen koronavirukseen, kooten yhteen pandemiaa koskevaa tutkimusta yhden juttusarjan alaisuuteen. Tästä voisi toivottavasti olla hyötyä tulevaisuudessa niin tutkijoille kuin opiskelijoillekin.
Lehden tekninen pohja myös uudistetaan juhlavuoden kunniaksi. Viime vuonna lukijoille tehty käytettävyyskysely ei paljastanut mitään mittavia muutostarpeita lehden ulkoasuun, mutta lehden tekninen alusta on kerryttänyt vuosien saatossa monimutkaisuutta ja päällekkäisiä rakenteita, kuten usein käy, kun tekninen kehitystyö ei ole tekijöiden – tässä tapauksessa tutkijoiden – ydinosaamista. Siispä tarkoitus on heinäkuussa 2022, lehden julkaisutauolla, uudistaa lehden tekninen alusta kokonaisvaltaisesti.
Muutos ei välttämättä näy lukijoille lainkaan muutoin kuin sujuvampina ja nopeampina toiminallisuuksina verkkosivulla.
Politiikasta on siirtynyt myös käyttämään vuoden 2022 alusta Creative Commons -lisenssiä (CC BY-NC-ND -lisenssi), julkaisemamme sisältö on yhä laajemmin jatkossa saatavilla – kirjoittajiemme tekijänoikeutta luonnollisesti kuitenkin kunnioittaen.
Lopuksi
Kiitos vielä toimituskunnalle, entisetkin toimituskuntalaiset vuosien varrelta huomioiden, nykyisille päätoimittajille Leena Malkille, Johanna Peltoniemelle ja toimituspäällikölle Emmi Skyténille. Yleistajuinen tiedejulkaiseminen on joukkuelaji. Toivomme, että Politiikasta-lehti löytää yleisönsä ja kirjoittajansa vielä seuraavat kymmenen vuotta!
Mikko Poutanen on politiikan tutkimuksen tutkijatohtori Tampereen yliopistossa ja Politiikasta-lehden vastaava päätoimittaja.
