Demokratia on kansanvaltaa, mutta miten se toimii ja millaisia merkityksiä sille annetaan?
Kestävän kehityksen tavoitteena on uudistaa yhteiskuntia niin, että ne ovat ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä. Kaupungit ja niiden asukkaat ovat tärkeässä asemassa kestävyyden tavoittelussa, sillä valtaosa maailman väestöstä asuu keskikokoisissa kaupungeissa.
Kestävyys toteutuu arjen käytännöissä Lue lisää »
Asukkaiden osallisuuden ajatellaan usein liittyvän hallintolähtöiseen osallistumiseen virallisia kanavia pitkin. Tällöin osallisuus ymmärretään liian kapeasti, sillä osallisuus muodostuu ja saa merkityksensä asukkaiden arjen kokemuksissa. Hallintolähtöinen osallistuminen tuottaa asukkaille ulkopuolisuuden kokemusta yhteiskunnasta ja sen tarjoamista tavoista osallistua.
Osallisuus muodostuu vastavoimana ulkopuolisuuden kokemukselle Lue lisää »
Koronapandemian aikana teoreettinen kysymys poikkeustoimien oikeutuksesta ja niiden rajoista tuli ajankohtaiseksi. Poikkeustoimia koskevien teorioiden on uudistuttava kriisien mukana, sillä kriisit vaativat erilaisia poikkeustoimia ja paljastavat siten poliittisesta järjestyksestä eri asioita.
Pandemia uudistaa teoreettista keskustelua poikkeustoimista Lue lisää »
Yhdysvaltalaisen Edward Snowdenin vuonna 2013 medialle vuotamat tiedot maan kansallisen turvallisuusvirasto NSA:n valmiuksista valvoa kansalaistensa luottamuksellista viestintää herättivät julkista keskustelua myös Suomessa. Vuonna 2019 Suomessa voimaan astuneen tiedustelulainsäädännön myötä sotilas- ja siviilitiedustelu ovat kuitenkin arkipäiväistyneet, eikä verkkotiedustelusta ole enää käyty julkista keskustelua.
Kansalaisyhteiskunta voi etääntyä omista ihanteistaan, vaikka järjestökentällä olisikin institutionaalista jatkuvuutta.
Kansalaisyhteiskunnan ihanteet ja uhkakuvat Lue lisää »
Demokraattisen pääoman keskeisiä ulottuvuuksia ovat poliittinen osallisuus, edustuksellisuus ja päätöksenteon tilivelvollisuus. Ollakseen reilua ja kestävää, talouspolitiikan tulisi edistää niiden uudistumista.
Kestävän talouden tulee edistää demokraattisen pääoman uusiutumista Lue lisää »
Oikeisto voitti Ruotsin vaalit, ja äärioikeistolainen ruotsidemokraatit nousi valtaan erityisesti nuorten ja syrjäseutujen äänillä. Eurooppalainen oikeistopopulismin nousu liittyy poliittisen maantieteen uudelleen kasvaneeseen merkitykseen.
Ruotsin politiikka liikkeessä – vaalit vahvistivat uusia jakolinjoja Lue lisää »
Sananvapauden oikeudellisia rajoja ei aina ymmärretä hyvin. Tanskan ja Norjan hallitukset arvioivat sananvapauden tilaa maissa ja nostivat esiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjauksen, jonka mukaan sananvapaus suojaa myös loukkaavia, järkyttäviä ja häiritseviä ilmaisuja.
Demokratia voi tarvita loukkaavia, järkyttäviä ja häiritseviä ilmaisuja Lue lisää »
Valtio-opin tutkijatohtori Aino Tiihonen kertoo Politiikasta-podcastissa yhteiskuntaluokan ja puoluevalinnan sekä arvojen ja asenteiden yhteydestä.
Podcast: Luokkasamastuminen Suomessa 2010-luvulla Lue lisää »
Fasismi mainitaan usein esimerkiksi Venäjän sotapropagandassa. Jason Stanley kuvaa kirjassaan, miten fasismi on hivuttautunut demokraattisiin järjestelmiin 2000-luvulla.
Kirja-arvio: Siitä oikeasta fasismista Lue lisää »
