Globaali eriarvoisuus ja haavoittuvuuden politiikka
Ympäristöuhkien määritteleminen, niihin varautuminen ja ympäristöhaavoittuvuuksien hallinta ovat aina sosiaalisia ja poliittisia kysymyksiä.
Ympäristökysymykset kietoutuvat yhä enemmän politiikan tutkimuksen ympärille ilmastonmuutoksen ja kansainvälisten neuvottelujen seurauksena.
Ympäristöuhkien määritteleminen, niihin varautuminen ja ympäristöhaavoittuvuuksien hallinta ovat aina sosiaalisia ja poliittisia kysymyksiä.
Ympäristöä koskevaa kulttuuriperintöä – paikallisten ihmisten kokemuksia ja ympäristöön liittyvää tietoa – tulee hyödyntää ympäristömuutosten tutkimisessa ja torjumisessa ja niihin sopeutumisessa. Perinnön huomioiminen auttaa lisäämään ympäristönsuojelua edistävien poliittisten päätösten yhteiskunnallista hyväksyntää.
Viime aikoina on kovasti innostuttu uusien sellutehtaiden rakentamisesta, mikä kasvattaa entisestään avohakkuita. Tämä on sekä talouden että ympäristön kannalta kestämätöntä.
Tämän päivän nuoret ovat tulevaisuuden metsänomistajia. Heidän ajatuksiaan ja arvojaan olisi syytä kuunnella enemmän, kun päätetään metsäpolitiikasta.
Millaista taloustutkimusta materiaalisten reunaehtojen huomioiminen ja erityisesti Pariisin ilmastotavoitteiden mukaiset päästövähennykset edellyttävät?
Uudet valtakunnan metsien inventointitiedot vahvistavat, että metsien hiilinielujen pieneneminen kumoaa muilla sektoreilla saavutettavat päästövähennykset. Tämä johtaa Suomen ilmakehään päätyvien nettopäästöjen kasvuun ainakin 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimella on haastava tehtävä tasapainoilla yksilöiden tehokkaan oikeussuojan turvaamisen ja suvereniteettiaan mustasukkaisesti vartioivien valtioiden välillä.
Metsäpäättäjät pakottavat Suomen investoimaan miljardeja päästövähennyskeinoihin, jotka eivät vähennä päästöjä.
Kiinan tuore ja odotettu arktinen strategia pyrkii politiikanteon läpinäkyvyyttä lisäämällä vähentämään epäluottamusta, joita kiinalaisten kasvava kiinnostus aluetta kohtaan on luonut arktisten valtioiden keskuudessa.
Ilmasto- ja biodiversiteettisopimusten täytäntöönpano vaatii, että päästöjä ja resurssienkulutusta vähennetään ja raaka-aineiden käytön todelliset ympäristövaikutukset huomioidaan täysimääräisesti.