Kysy politiikasta: Milloin valtio lakkaa olemasta demokratia?
Toimivassa demokraattisessa yhteiskunnassa ja valtiossa on oltava monia institutionaalisia järjestelyjä.
Kysy politiikasta: Milloin valtio lakkaa olemasta demokratia? Lue lisää »
Talouspolitiikan koordinaatio ennen ja jälkeen pandemian
Euroopan unionia ja euroaluetta on hyödyllistä tarkastella yhden kokonaisuuden rinnalla myös yksittäisten jäsenvaltioiden näkökulmasta. Yhteisistä säännöistä huolimatta on kansallisella budjettipolitiikalla ja rakennetoimilla edelleen ratkaiseva merkitys. Pandemian jälkeen tulee ratkaistavaksi sekä kärjistynyt velkaongelma että kasvupotentiaalin vahvistaminen.
Talouspolitiikan koordinaatio ennen ja jälkeen pandemian Lue lisää »
Julkisuuslain puutteet ja miksei niitä korjata
Oikeusministeriö tiedotti helmikuussa, että uusi työryhmä aloittaa julkisuuslain ”ajantasaistamisen”. Uudistaminen onkin tärkeää, mutta on syytä epäillä, että tulevat lakimuutokset eivät ole riittävän laajoja sekä toteutuvat hyvin hitaasti.
Julkisuuslain puutteet ja miksei niitä korjata Lue lisää »
Koronakriisistä hoivaavaan talouteen
Koronakriisi on yhtäältä syventänyt jo pidempään jatkunutta hoivakriisiä, toisaalta tehnyt näkyväksi hoivan ja huolenpidon merkityksen yhteiskunnan ja talouden toiminnalle. Koronakriisi ja siihen liittyvät elvytystoimet ovat mahdollisuus tuoda sosiaalinen uusintaminen talouspolitiikan ytimeen ja nähdä hoiva investointina.
Koronakriisistä hoivaavaan talouteen Lue lisää »
Ajatuspaja hallitusta muodostamassa
Sitran selvitys hallituksen muodostamisesta pyrkii hahmottamaan todellisuutta perustuslain raamien ja poliitikkojen vaihtelevien neuvottelumallien välissä. Sitra on ollut itsekin aktiivinen vaikuttaja hallitusohjelmainstituution kehittämispolitiikassa.
Ajatuspaja hallitusta muodostamassa Lue lisää »
Kirja-arvio: Tunnustaminen – kaiken teoria politiikasta?
Hegelin tunnustuksen tematiikalla on ollut huikea vaikutus mannermaiseen filosofiaan, mutta myös politiikan teoriaan. Onko 2020-luvulla tunnustuksen filosofialla ja politiikalla vielä annettavaa?
Kirja-arvio: Tunnustaminen – kaiken teoria politiikasta? Lue lisää »
Miksi pluralistinen jäsenyyden periaate ei sovellu saamelaiskäräjille
Pluralistinen tulkinta saamelaisuudesta on tehnyt jäsenyyden saamelaiskäräjillä mahdolliseksi myös muille kuin saamelaisille. Taustalla vaikuttaa kiistanalainen lappalaiskriteeri, joka olisi nyt mahdollista poistaa saamelaiskäräjälaista, kun sitä pyritään jälleen uudistamaan.
Miksi pluralistinen jäsenyyden periaate ei sovellu saamelaiskäräjille Lue lisää »
Politiikasta-raati: Suomen ortodoksinen kirkko muutoksessa
Suomen ortodoksinen kirkko joutui vuoden 2020 aikana kovan mediakeskustelun ja -kritiikin keskelle. Mistä monipolvisessa keskustelussa oli lopulta kyse ja kuinka se heijastuu ortodoksisen kirkon tulevaisuuteen?
Politiikasta-raati: Suomen ortodoksinen kirkko muutoksessa Lue lisää »
Suomen EU puheenjohtajuuskausi arvojen näkökulmasta
Suomi toimi EU:n neuvoston puheenjohtajana vuoden 2019 jälkipuoliskolla. Suomen puheenjohtajuusohjelma korosti EU:n merkitystä arvoyhteisönä ja kaudella tehtiin useita pyrkimyksiä perusarvojen edistämiseksi. Näkyvä arvopainotus on uudenlainen ja pohtimisen arvoinen avaus Suomen EU-politiikassa.
Suomen EU puheenjohtajuuskausi arvojen näkökulmasta Lue lisää »
Poliittinen puhe kansalaisuudesta on usein puhetta palvelujärjestelmästä
Eduskuntavaaliohjelmat ovat yksi areena, jossa puolueet määrittelevät neljän vuoden välein kansalaisuutta ja julkisen vallan suhdetta kansaan. Samalla puolueet luovat arvoihin perustuvia odotuksia siitä, millaisia kansalaisten tulisi olla.
Poliittinen puhe kansalaisuudesta on usein puhetta palvelujärjestelmästä Lue lisää »