Taiteen ja kulttuurin tukemisen motiivit ovat säilyneet lähes muuttumattomina puolueohjelmissa 1960-luvulta saakka. Nyt kirjaukset tuntuvat edistyksellisyyden sijaan väljähtäneiltä aiempien vuosikymmenten kirjausten toistoilta.
Puolueet parempien ihmisten kasvattajina Lue lisää »
Vaikka naisille on avautunut pääsy monille politiikan johtopaikoille, tilanne on toinen liike-elämässä. Yritysten johtopaikat pysyvät miesten hallussa, kun naiset onnistuvat raivaamaan tietään yritysten ylimpään johtoon tuskallisen hitaasti.
Naisen paikka johtajana Lue lisää »
Yliopistolain uudistuksen jälkeen korkeakoulupolitiikassa on edennyt tulostavoitteiden ja korkeakoulutuksen hyötyajattelun painottaminen sekä tahto lisätä strategista johtamista yliopistoissa. Uudistukset ovat johtaneet henkilöstön pahoinvointiin.
Säätiöyliopisto yliopistodemokratian kaventajana Lue lisää »
Episteemiset oikeudet tarkoittavat oikeutta muodostaa vapaasti omat näkemykset ja oma maailmankuva. Näitä oikeuksia tarvitaan, koska perinteiset viestinnälliset oikeudet eivät riitä kattamaan digitaalisen eriarvoisuuden kirjoa. Digiaikana vallankahva on tiedon omistajilla.
Episteemiset oikeudet kuuluvat kaikille! Lue lisää »
Sosiaalisen median alustojen vastuukysymyksiä on tärkeää lähestyä ilmiönä, joka on osa isompaa käynnissä olevaa globaalin viestinnän murrosta.
Digitaalisten media-alustojen valta ja vastuu Lue lisää »
Ymmärtääksemme loppiaisen tapahtumia Washingtonissa voimme kääntyä politiikan teoreetikko Hannah Arendtin puoleen. Arendtin vallan, väkivallan, auktoriteetin ja vallankumouksen käsitteet auttavat hahmottamaan, mitä Capitolilla oikein tapahtui.
Arendt Capitolilla: Valta, väkivalta ja vallankumous Hannah Arendtin ajattelussa Lue lisää »
Toimivassa demokraattisessa yhteiskunnassa ja valtiossa on oltava monia institutionaalisia järjestelyjä.
Kysy politiikasta: Milloin valtio lakkaa olemasta demokratia? Lue lisää »
Euroopan unionia ja euroaluetta on hyödyllistä tarkastella yhden kokonaisuuden rinnalla myös yksittäisten jäsenvaltioiden näkökulmasta. Yhteisistä säännöistä huolimatta on kansallisella budjettipolitiikalla ja rakennetoimilla edelleen ratkaiseva merkitys. Pandemian jälkeen tulee ratkaistavaksi sekä kärjistynyt velkaongelma että kasvupotentiaalin vahvistaminen.
Talouspolitiikan koordinaatio ennen ja jälkeen pandemian Lue lisää »
Oikeusministeriö tiedotti helmikuussa, että uusi työryhmä aloittaa julkisuuslain ”ajantasaistamisen”. Uudistaminen onkin tärkeää, mutta on syytä epäillä, että tulevat lakimuutokset eivät ole riittävän laajoja sekä toteutuvat hyvin hitaasti.
Julkisuuslain puutteet ja miksei niitä korjata Lue lisää »
Koronakriisi on yhtäältä syventänyt jo pidempään jatkunutta hoivakriisiä, toisaalta tehnyt näkyväksi hoivan ja huolenpidon merkityksen yhteiskunnan ja talouden toiminnalle. Koronakriisi ja siihen liittyvät elvytystoimet ovat mahdollisuus tuoda sosiaalinen uusintaminen talouspolitiikan ytimeen ja nähdä hoiva investointina.
Koronakriisistä hoivaavaan talouteen Lue lisää »
