Luterilaisuuden vaikutus suomalaisen yhteiskunnan syvärakenteisiin on kuin kaapissa oleva salaisuus: kaikki tietävät kaapin olemassaolon, mutta kukaan ei oikein halua tai viitsi katsoa sen sisään nähdäkseen, mitä siellä tarkalleen ottaen on. Tutkimus vaatii usean tieteenalan yhteistyötä.
Kaappiluterilainen kansa: Suomi sekularismin varjossa Lue lisää »
Rajan vetäminen poliitikkojen ja viranhaltijoiden tekemien päätösten välillä on ollut ongelma kauan ennen koronaviruspandemiaa. Hallitusohjelmia tarkastelemalla voi päätellä, että Suomessa pyrkimys poliitikkojen ja virkamiesten roolien selkeyttämiseen on vahvistanut poliittista ohjausta mutta samalla politisoinut hallintoa.
Politiikan ja hallinnon suhde hallitusohjelmien näkökulmasta Lue lisää »
Kysy politiikasta on juttusarjamme, jossa tutkija vastaa esitettyihin kysymyksiin.
Kysy politiikasta: miksi Hitler nousi valtaan? Lue lisää »
Politiikasta vetäytyy joulutauolle. Julkaisemme uusia artikkeleja, luemme sähköposteja ja hyväksymme kommentteja taas ensi vuonna maanantaista 4.1. alkaen.
Monien mediatutkijoiden tavoin myös suomalaiset toimittajat pitävät talouspolitiikkaa koskevaa julkista keskustelua yksiäänisenä. Journalistit kuitenkin arvioivat, että nollakorot ja voimakas keskuspankkielvytys tuovat talouspolitiikasta käytävään keskusteluun uusia sävyjä.
Koronakriisi ja nollakorkojen maailma monipuolistavat talouspolitiikan journalismia Lue lisää »
Koronaepidemian myötä moni asia on muuttunut. Olosuhteiden pakosta olemme joutuneet sopeutumaan ja kehittämään nopealla tahdilla uusia toimintatapoja arkemme pyörimiseksi. Voiko koronaepidemia auttaa meitä ymmärtämään, miten ruokajärjestelmiämme on kehitettävä pitkällä tähtäimellä, jotta ruoan saatavuus pystytään turvaamaan yllättävissäkin tilanteissa?
Koronaepidemia voi vauhdittaa muutosta kohti kestävämpää ruokajärjestelmää Lue lisää »
Kuuluisa rauha solmittiin Indonesiassa jo vuosia sitten, mutta konfliktin jäänteet vaikuttavat paikallisten elämään yhä. Banda acehilaiset naiset ja nuoret aikuiset haluaisivat, että heidän oikeutensa hyvinvointiin ja tasa-arvoiseen kohteluun toteutuisivat.
Hoivapalveluissa tehtävää hoito- ja hoivatyötä on ”joustavoitettu” jo yli neljännesvuosisata. Tällainen politiikka tuottaa monissa organisaatioissa paitsi huonoa työtä myös kärsimystä, jota koronapandemia lisää.
Useat Afrikan maat ovat velkakriisissä, jota korona on pahentanut. Nykyinen velkatilanne on maanosassa täysin uusi, sillä velkojina ovat länsimaisten finanssikeskusten sijoitusrahastot, yksityiset pankit sekä Kiina.
Huomattavan suurella osalla yliopistojen tutkijoista ja opettajista on määräaikainen työsopimus, mikä vaikuttaa jo tutkimukseen. Jotta ongelmiin voitaisiin puuttua, tarvitaan lisää tietoa siitä, mistä prekarisaatio johtuu.
Prekaarin yliopistotyön politiikka Lue lisää »
