Monien mediatutkijoiden tavoin myös suomalaiset toimittajat pitävät talouspolitiikkaa koskevaa julkista keskustelua yksiäänisenä. Journalistit kuitenkin arvioivat, että nollakorot ja voimakas keskuspankkielvytys tuovat talouspolitiikasta käytävään keskusteluun uusia sävyjä.
Koronakriisi ja nollakorkojen maailma monipuolistavat talouspolitiikan journalismia Lue lisää »
Koronaepidemian myötä moni asia on muuttunut. Olosuhteiden pakosta olemme joutuneet sopeutumaan ja kehittämään nopealla tahdilla uusia toimintatapoja arkemme pyörimiseksi. Voiko koronaepidemia auttaa meitä ymmärtämään, miten ruokajärjestelmiämme on kehitettävä pitkällä tähtäimellä, jotta ruoan saatavuus pystytään turvaamaan yllättävissäkin tilanteissa?
Koronaepidemia voi vauhdittaa muutosta kohti kestävämpää ruokajärjestelmää Lue lisää »
Kuuluisa rauha solmittiin Indonesiassa jo vuosia sitten, mutta konfliktin jäänteet vaikuttavat paikallisten elämään yhä. Banda acehilaiset naiset ja nuoret aikuiset haluaisivat, että heidän oikeutensa hyvinvointiin ja tasa-arvoiseen kohteluun toteutuisivat.
Hoivapalveluissa tehtävää hoito- ja hoivatyötä on ”joustavoitettu” jo yli neljännesvuosisata. Tällainen politiikka tuottaa monissa organisaatioissa paitsi huonoa työtä myös kärsimystä, jota koronapandemia lisää.
Useat Afrikan maat ovat velkakriisissä, jota korona on pahentanut. Nykyinen velkatilanne on maanosassa täysin uusi, sillä velkojina ovat länsimaisten finanssikeskusten sijoitusrahastot, yksityiset pankit sekä Kiina.
Huomattavan suurella osalla yliopistojen tutkijoista ja opettajista on määräaikainen työsopimus, mikä vaikuttaa jo tutkimukseen. Jotta ongelmiin voitaisiin puuttua, tarvitaan lisää tietoa siitä, mistä prekarisaatio johtuu.
Prekaarin yliopistotyön politiikka Lue lisää »
Tutkimusten mukaan hallitukseen päässeet puolueet noudattavat vaaliohjelmiaan tarkemmin kuin moni skeptinen äänestäjä kuvittelee. Epäluuloiset kansalaiset taas eivät aina pidä lunastettuina sellaisiakaan vaalilupauksia, jotka ovat jo toteutuneet.
Puolueiden vaalilupauksiin ei juuri luoteta – kannattaisiko niitä silti kuunnella? Lue lisää »
Teollisuudenalat ovat suunnitelleet, miten ne vähentävät päästöjään niin, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Ongelmana on, että suunnitelmat nojaava puun käytön merkittävään lisäämiseen. Tätä menoa puuta ei riitä kaikille teollisuudenaloille saati hiilinieluiksi.
Biomassojen rooli ja riskit huomioitava ilmastostrategiassa Lue lisää »
Tunnustuksettomuutta eli laïcité-periaatetta pidetään Ranskan tasavallan neljäntenä arvona – vapauden, veljeyden ja tasa-arvon lisäksi. Edeltäjiensä tavoin presidentti Macronin tavoitteena on luoda tasavallan islam, jolla islam sopeutuisi Ranskaan. Valtion liika puuttuminen islamiin voidaan kriitikkojen mukaan nähdä kuitenkin laicité-periaatteen vastaisena.
Islam, laïcité, Macron ja tasavallan arvot Lue lisää »
Asiantuntijoilta kaivataan yhä enemmän neuvoja päätöksenteon tueksi ja yhä yksiselitteisempiä vastauksia maailman ymmärtämiseksi. Asiantuntijatieto ei kuitenkaan koskaan ole täysin irrallaan intresseistä ja arvoista.
Podcast: Mitä on asiantuntijuus ja mitä on poliittinen talous? Lue lisää »
