Kesäkuussa 2020 käynnistynyt Korona-sarja eroaa siten normaaleista Politiikasta-lehden juttusarjoista, että kyseessä ei ole tiukasti määritelty aihepiiri. Korona-sarjan ideana on toimia temaattisena koosteena, jotta koronaviruspandemian maailmanpolitiikkaa ja yhteiskuntaa käsittelevät artikkelit löytyvät helposti yhden sarjan alta.
COVID-19 on tullut lähelle niin tutkijoita kuin tavallisia kansalaisiakin, ja sen vaikutukset ovat läpäisseet niin kansainvälistä yhteisöä kuin suomalaistan yhteiskuntaakin. Voitaneen puhua monella eri tasolla vaikuttavasta kriisistä. Näkökulmat poikkeuslakeihin, yksilöoikeuksien rajaukseen, yhteiskunnalliseen varautumiseen ja resilienssiin, kansantalouden tai jopa euro-alueen tulevaisuuteen sekä presidentin ja pääministerin välisiin valtasuhteisiin ovat kaikki, monien muiden ohella, muuttuneet viimeisten kuukausien aikana merkittävästi.
Kriisiä on tärkeä päästä ymmärtämään, eikä se aina ole helpointa kriisin keskeltä. Tässä juttusarjassa suomalaiset tutkijat kuitenkin avaavat tilannetta yleistajuisesti. Kriisiä koskevien tekstien kerääminen yhden temaattisen otsikon alle myös mahdollistaa myöhemmän analyysin siitä, miten kriisiin reagoitiin ja mitä siitä voidaan tutkimuksen kautta oppia. Tiedon kautta kriisi järjestyy eri lailla, ja myös mahdollisuudet hahmottaa laajemmin miten tästä jatketaan – kansallisesti ja kansainvälisesti – aukeavat lukijoille.
Koronapandemia pakotti myös EU-instituutiot siirtymään etätyöskentelyyn, mukaan lukien Brysselin lobbarit. Tämä haastaa aiemmat kasvokkaisiin tapaamisiin nojanneet lobbauskäytännöt. Uusi tilanne ei kuitenkaan poista tarvetta säännellä EU-lobbausta ja tehdä siitä läpinäkyvämpää.
Korona muutti EU-lobbausta, mutta sääntelyä tarvitaan Lue lisää »
Fossiilisten polttoaineiden ja teollisen sivilisaation välillä on kohtalonyhteys, mutta koronaviruskriisi vahvistaa kuoppaista siirtymää kohti uusiutuvia energialähteitä. Öljykuplaa puolustetaan lähes millä hinnalla hyvänsä.
Öljy koronakriisin ensikuukausina Lue lisää »
Ajatus kansakunnan immuniteetista ammentaa eugeniikan ja rotuopin historioista. Laumaimmuniteetin tavoittelu sulkee ulkopuolelleen ne, jotka eivät mahdu immuunin kansalaisen ihanteeseen.
Immuniteetin lumo ja hankalat historiat Lue lisää »
The coronavirus pandemic has showed that the Global North is a lot more vulnerable for pandemics than was previously thought. Preparedness is only one factor in how a country fares during a pandemic.
Global Health policy implementation and emergency response after COVID-19 Lue lisää »
Tiedolla oikeuttaminen ja demokratia käyvät jatkuvaa kamppailua. Miten asetelma näkyi koronaviruskriisissä?
Asiantuntijuus ja demokratia pandemia-aikaan Lue lisää »
Koronavirus vaikuttaa joihinkin ihmisiin enemmän kuin toisiin. Miten näin syntyvää eriarvoisuutta voisi vähentää? Reilu vaihtoehto huomioi oikeudenmukaisten yhteiskuntien kolme periaatetta: vapauden, tehokkuuden ja tasa-arvon.
Korona, työikäiset ja ikääntyneet. Mikä on reilua? Lue lisää »
Sanna Marin ja Sauli Niinistö vannovat yhteistyönsä sujuvuutta. Presidentin halukkuudesta ottaa kantaa valtakunnan asioihin voi kuitenkin päätellä, että törmäyksiä hallituksen kanssa on luvassa.
Kun koronavirus iski Suomeen, hallitus käski suomalaisia olemaan matkustamatta ulkomaille, vaikka kansalaisten perusoikeuksiin kuuluu oikeus lähteä maasta. On pohdinnan paikka, onko kehotuksen naamioiminen velvoittavaksi oikein.
Jokaisella on oikeus lähteä maasta – Voiko kansalaisten hämääminen olla oikeutettua? Lue lisää »
Yhdysvalloissa jotkut poliitikot käyttävät käyttävät pandemian aiheuttaneesta koronaviruksesta Kiinaan viittaavia nimiä. Näillä on suurempia vaikutuksia kuin äkkiseltään arvaisi.
Onko viruksen nimellä väliä? Lue lisää »
Jos koronakriisin hoidossa ei oteta huomioon tasa-arvovaikutuksia, voivat kriisi ja sen varjolla tehdyt toimet heikentää sukupuolten tasa-arvoa.
Kriittinen tasa-arvolukutaito paljastaa yhteiskunnan eriarvoisuuden koronapandemiassa Lue lisää »
