Kunnilta odotetaan yhä enemmän toimia sen eteen, että kansalaiset pääsisivät laajemmin mukaan päätöksentekoon. Niillä voikin olla merkittävä rooli demokratian kriisin selättämisessä, mutta tähän rooliin liittyy myös rajoitteita ja haasteita.
Voivatko kunnat ratkaista demokratian kriisin? Lue lisää »
Korkeakoulupoliittiset muutokset ovat tuoneet suomalaisihin yliopistoihin julkisjohtamisesta kumpuavan managerialistisen johtamistavan sekä paineen olla taloudellisesti kilpailukykyisiä.
Suomalaisen yliopistodemokratian ongelmat Lue lisää »
Platonin ja Aristoteleen ajoista 1900-luvulle saakka demokratia-sanalla oli hallitsevien yhteiskuntaluokkien keskuudessa kielteinen merkitys. Erityisesti toisen maailmansodan jälkeen länsimaissa demokratiaa on taas pidetty varsin myönteisenä asiana.
Jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan monenkeskisen yhteistyön ja YK:n katsottiin olevan kriisissä. Miten Ukrainan tilanne vaikuttaa YK:n ja kansainvälisen rauhan ja turvallisuutta ylläpitävän arkkitehtuurin ylläpitämiseen?
YK:n tulevaisuus Venäjän hyökättyä Ukrainaan Lue lisää »
Useimmat sodat päättyvät jonkinlaiseen vastavuoroiseen rauhansopimukseen. Mitä nopeammin sellainen onnistutaan solmimaan, sitä nopeammin tappaminen ja tuhoaminen Ukrainassa loppuvat ja sitä pienempi on riski, että sota edelleen laajenee – mahdollisesti kohti jopa ydinsotaa. Konfliktin keskeinen kysymys koskee sotilaallista liittoutumista.
Ukrainan liittoutumattomuus ja John Stuart Millin haittaperiaate Lue lisää »
Viimeistään Venäjän Ukrainaa vastaan helmikuussa 2022 aloittaman laajamittaisen sodan valossa näyttää selvältä, että kestävän, yhteisen eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän rakentamisessa 1990-luvulla epäonnistuttiin kylmän sodan jälkeen. Venäjän kokema uhka Naton laajentumisesta on helppo nähdä sodan välittömänä syynä, mutta mikä olisi ollut realistinen vaihtoehto?
Ukrainan sota ja 1990-luvun opetukset Lue lisää »
Venäjän televisio on sotapropagandakone, mutta toimittajien selviytymiskeinot koneiston sisällä ovat monet. Niihin kuuluu epätoivoa ja kyynisyyttä, mutta myös käytännöllisiä valintoja.
Epätoivon patrioottien kohtalon hetket Lue lisää »
Rautaesiripun laskeutumisen metafora on Ukrainan presidentti Zelenskiyltä oivaltavaa retoriikkaa. Ottaen huomioon lännen tiukan yhtenäisen pakoterintaman kylmän sodan aikainen rautaesiripun läpäisevä vuorovaikutus tuskin on mahdollista. Siksi olisi paikallaan päivittää myös rautaesiripun käsite.
Kylmä sota, rautaesirippu ja Ukrainan sota Lue lisää »
Kun Vladimir Putin nousi kolmannen kerran Venäjän presidentiksi hän muutti presidentinkaudet kahteen rajoittanutta perustuslakia. Tuolloin Venäjällä alkoi demokraattisten rakenteiden nopea heikentäminen. Samalla käynnistyi toimia historian haltuun ottamiseksi.
Putinin sotaisa historiapolitiikka Lue lisää »
Kylmän sodan päättyessä Suomen ulkopolitiikassa tapahtui perustavanlaatuinen muutos, joka oli ajallisesti lyhyt mutta intensiteetiltään kiivas prosessi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 on nostanut Suomen ulkopoliittiset linjanvedot jälleen pöydälle.
Kylmän sodan päätös haastoi Suomen ulkopolitiikan Lue lisää »
