Demokratian kriisi – vai puolueiden?
Demokratian kritiikki on usein puolueiden kritiikkiä, vaikka se kehystettäisiin koko järjestelmän kritiikiksi tai kriisiksi.
Demokratian kriisi – vai puolueiden? Lue lisää »
Demokratian kritiikki on usein puolueiden kritiikkiä, vaikka se kehystettäisiin koko järjestelmän kritiikiksi tai kriisiksi.
Demokratian kriisi – vai puolueiden? Lue lisää »
Britannian EU-eron eli brexitin lopputulos on edelleen epäselvä. Se kuitenkin heijastaa kamppailua itsemääräämisoikeuden merkityksestä maailmassa, jossa kansallisvaltion ja poliittisen suvereniteetin ideat ovat muuttumassa hyvin perustavalla tavalla.
Imperiumin vastaisku? Lue lisää »
Mistä ja miten perussuomalaisten äänenkannattaja Suomen Uutisissa kirjoitetaan Unkariin liittyen?
Mallimaa vai demokratian irvikuva? Suomen Uutisten Unkari-kuva Lue lisää »
Suomen kolme suurta perinteistä puoluetta – SDP, keskusta ja kokoomus – ovat haasteista ja haastajista huolimatta pitäneet pintansa yli vuosisadan. Ne ovat yhtäältä jarruttaneet kiivainta muutosintoa, toisaalta mukautuneet ajan vaatimuksiin.
Sata vuotta eikä suotta – perinteiset puolueet pitävät edelleen pintansa Lue lisää »
Puolueet ovat vallankäyttäjiä ja osa päätöksentekokoneistoa. Uudessa juttusarjassa keskitytään puolueisiin ja pohditaan, miten ne ovat mukautuneet yhteiskunnan muutoksiin ja millaiselta näyttää niiden tulevaisuus.
Puolue on kuollut – eläköön puolue! Lue lisää »
Vaalikausien takia edustukselliseen demokratiaan liittyy päätöksenteon lyhytjännitteisyys. Kuinka hyviä me olemme pitkän aikavälin päätöksenteossa?
Vaalikaudet ylittävän päätöksenteon vaikeus – Järki ja tunteet politiikassa Lue lisää »
Kansainvälinen politiikka ei ole enää valtioiden yksinoikeus. Paikallistason toiminta on kansainvälistynyt ja kaupungeista on tullut kansainvälisen politiikan toimijoita. Niiden intressit eivät välttämättä ole yhteneviä valtion ulkopolitiikan kanssa, mikä murentaa westfalenilaista järjestelmää alhaalta päin.
Kaupungit kansainvälisinä toimijoina Lue lisää »
Bruttokansantuotteen asemaa keskeisimpänä yhteiskuntakehityksen mittarina on kritisoitu pitkään. Jos hylkäämme sen työkaluna määritellä kaikista heikoimmassa asemassa olevia valtioita, minkälaisilla instrumenteilla voimme tunnistaa kehitysapua tarvitsevia maita?
Miten kehitysapua tulisi kohdentaa – vanhat tavoitteet, uudet mittarit Lue lisää »
Suomalaisten maanpuolustustahdon ja asevelvollisuuden kannatuksen lasku on herättänyt huolta. Mistä muutoksessa on todella kyse ja voiko siitä vetää julkisuudessa esitettyjä johtopäätöksiä?
Mitä on maanpuolustustahto nyky-yhteiskunnassa? Lue lisää »
Venezuelan vuosia jatkunut konflikti nousi otsikoihin taas viikonloppuna. Kahden presidentin hallitsemassa maassa siviilien elämä on jo pitkään ollut vaikeaa, mutta pitkittyneessä tilanteessa on näkyvillä myös hiukan uutta rakoilua.
Maduron hallinto ja oppositio jatkavat kädenvääntöään Venezuelassa Lue lisää »