Suomea koskevat analyysit käsittelevät maan poliittista järjestelmää, kansainvälisiä suhteita, historiaa ja identiteettiä.
Aika on keskeisessä osassa poliittista argumentointia. Poliittisia kantoja muodostetaan, puolustetaan tai vastustetaan vetoamalla tulevaisuuden haasteisiin ja vaatimuksiin. Samalla poliitikot saattavat viitata menneisyyteen, perinteeseen tai aikaisempiin päätöksiin puolustaakseen nykytilaa tai osoittaakseen tarpeen muutokselle.
Parlamentaarisen politiikan ajat Lue lisää »
Kestävän yhteiskunnan ja hyvinvoinnin tavoittelu edellyttää asukastiedon tunnistamista ja mukaanottoa päätöksenteossa ja suunnittelussa. Tämä puolestaan vaatii ymmärrystä asukkaiden arjen yhteisöistä, osallisuudesta ja toimintamahdollisuuksista.
Hallinnollinen hyvinvointitieto ei tavoita asukaskokemusta Lue lisää »
Kestävän kehityksen tavoitteena on uudistaa yhteiskuntia niin, että ne ovat ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä. Kaupungit ja niiden asukkaat ovat tärkeässä asemassa kestävyyden tavoittelussa, sillä valtaosa maailman väestöstä asuu keskikokoisissa kaupungeissa.
Kestävyys toteutuu arjen käytännöissä Lue lisää »
Asukkaiden osallisuuden ajatellaan usein liittyvän hallintolähtöiseen osallistumiseen virallisia kanavia pitkin. Tällöin osallisuus ymmärretään liian kapeasti, sillä osallisuus muodostuu ja saa merkityksensä asukkaiden arjen kokemuksissa. Hallintolähtöinen osallistuminen tuottaa asukkaille ulkopuolisuuden kokemusta yhteiskunnasta ja sen tarjoamista tavoista osallistua.
Osallisuus muodostuu vastavoimana ulkopuolisuuden kokemukselle Lue lisää »
Yhteisöllisyyden tukemisesta on muodostunut lähes muoti-ilmiö asuinalueiden, erityisesti lähiöiden, kehittämisessä. Paikallisyhteisöt ja -identiteetit syntyvät kuitenkin tehokkaasti arjen rutiinien sivutuotteina, eikä niitä aina tarvitse erikseen kehittää. Tämä vaatii yhteisön ja yhteisöllisyyden uudelleenmäärittelyä ja -tarkastelua.
Arjen rutiinit ja kohtaamiset tärkeitä yhteisöllisyydelle ja kuulumisen tunteelle Lue lisää »
Suomessa järjestettiin tammikuussa 2022 ensimmäiset aluevaalit, joissa valittiin valtuutetut hyvinvointialueiden valtuustoihin. Lapin ja Kainuun hyvinvointialueiden äänestäjien sote-uudistukseen liittyviä odotuksia kartoittaessa selvisi, että äänestäjille tärkeintä on oma ja lähipiirin terveys.
Huutavan ääni sotesta – äänestäjien ajatuksia Lapin ja Kainuun aluevaaleista Lue lisää »
Koronapandemian aikana teoreettinen kysymys poikkeustoimien oikeutuksesta ja niiden rajoista tuli ajankohtaiseksi. Poikkeustoimia koskevien teorioiden on uudistuttava kriisien mukana, sillä kriisit vaativat erilaisia poikkeustoimia ja paljastavat siten poliittisesta järjestyksestä eri asioita.
Pandemia uudistaa teoreettista keskustelua poikkeustoimista Lue lisää »
Euroopan unioni pyrkii YK:n monenkeskisen sääntöpohjaisen yhteistyön vahvistamiseen ja puolustamiseen. Suurvaltojen väliset jännitteet ja eriävät näkemykset kansainvälisen järjestelmän normiperustasta haastavat kuitenkin unionin agendaa.
Euroopan unioni ja kiistellyt ihmisoikeusnormit YK:ssa Lue lisää »
Osallisuudesta on tullut suosittu käsite kansalaisten aktivoinnissa, ja sen julistetaan kuuluvan kaikille. Kuulonäkövammaisten osallisuuden ja osallistumisen tukemiseksi on tärkeää tehdä toimenpiteitä, kuten rakentaa soveltuvia ja esteettömiä tiloja sekä ympäristöjä.
Kuurosokeat oppaina osallisuuden konkretiaan Lue lisää »
Sanna Marinin johtama hallitus on herättänyt keskustelua intersektionaalista feminismiä edustavalla poliittisella profiilillaan. Akateemisen keskustelun käyttö politiikan muutosvoimana ei ole kuitenkaan uutta, vaan näkyi jo 1960-luvulla muotoillussa tasa-arvopolitiikassa.
