Suomea koskevat analyysit käsittelevät maan poliittista järjestelmää, kansainvälisiä suhteita, historiaa ja identiteettiä.
Koronapandemian aikana teoreettinen kysymys poikkeustoimien oikeutuksesta ja niiden rajoista tuli ajankohtaiseksi. Poikkeustoimia koskevien teorioiden on uudistuttava kriisien mukana, sillä kriisit vaativat erilaisia poikkeustoimia ja paljastavat siten poliittisesta järjestyksestä eri asioita.
Pandemia uudistaa teoreettista keskustelua poikkeustoimista Lue lisää »
Euroopan unioni pyrkii YK:n monenkeskisen sääntöpohjaisen yhteistyön vahvistamiseen ja puolustamiseen. Suurvaltojen väliset jännitteet ja eriävät näkemykset kansainvälisen järjestelmän normiperustasta haastavat kuitenkin unionin agendaa.
Euroopan unioni ja kiistellyt ihmisoikeusnormit YK:ssa Lue lisää »
Osallisuudesta on tullut suosittu käsite kansalaisten aktivoinnissa, ja sen julistetaan kuuluvan kaikille. Kuulonäkövammaisten osallisuuden ja osallistumisen tukemiseksi on tärkeää tehdä toimenpiteitä, kuten rakentaa soveltuvia ja esteettömiä tiloja sekä ympäristöjä.
Kuurosokeat oppaina osallisuuden konkretiaan Lue lisää »
Sanna Marinin johtama hallitus on herättänyt keskustelua intersektionaalista feminismiä edustavalla poliittisella profiilillaan. Akateemisen keskustelun käyttö politiikan muutosvoimana ei ole kuitenkaan uutta, vaan näkyi jo 1960-luvulla muotoillussa tasa-arvopolitiikassa.
Repeämän kuvat on tarkkasilmäinen ja tuhti analyysipakkaus hyvinvointivaltion eri puolista välillisesti dokumenttielokuvan silmin, dokumenttielokuvien kriittisiä viestejä tarkastellen. Repeämän kuvissa tutkijat ja dokumentaristit purkavat dokumenttielokuvan mahdollisuuksia ja ulottuvuuksia yhteiskunnallisessa analyysissä.
Kirja-arvio: Repeävä hyvinvointivaltio katsoo silmiin Lue lisää »
Suomi, Ruotsi ja Japani toimivat keskenään eri tavoin kevään 2020 koronakriisissä. Tämä näkyi myös siinä, kuinka maiden valtalehdet uutisoivat koulujen sulkemisesta ja siihen kytkeytyvästä lasten sairastuvuutta ja tartuttavuutta koskevasta tieteellisestä tiedosta.
Politiikka näkyi koronakevään tiedeuutisoinnissa Lue lisää »
Suomessa jopa joka neljäs ikääntynyt jaa vaille riittävää ja asianmukaista apua. Hoivaköyhyys on yhteiskunnallisen eriarvoisuuden ilmentymä, johon liittyy usein niin sosiaalista kuin taloudellista huono-osaisuutta.
Hoivaköyhyys kasvattaa vanhuusiän eriarvoisuutta Lue lisää »
Synnytys on Suomessa viime vuosina politisoitunut uudella tavalla. Synnytysten hoitoon liittyvien epäkohtien esiin nostaminen heijastelee laajempaa suomalaisessa yhteiskunnassa käynnissä olevaa hoivakriisiä.
Hoivakriisi synnyttäjien hoidossa Lue lisää »
Julkisesti rahoitetut hoivapalvelut ovat aiempaa riippuvaisempia markkinoista ja kansainvälisestä pääomasta. Hoivan finansialisaatio asettaa hoivan järjestämiselle hoivan logiikan vastaisia ehtoja. Samalla se muuttaa julkisen talouden, hyvinvointivaltion ja yksityisen voiton tavoittelun suhteita ja rapauttaa demokratiaa häivyttämällä päätöksenteon läpinäkyvyyttä.
Hoivan finansialisaatio vanhuspalveluissa Lue lisää »
Hoitajaliittojen ja työnantajajärjestön välinen palkkaneuvottelutulos saavutettiin lokakuussa 2022. Hoitajaliitot vetosivat kuluneella neuvottelukierroksella palkkakysymykseen ”meidän kaikkien asiana” ja pyrkivät haastamaan valtiota palkkakysymyksen ratkaisemiseksi. Tämä herättää pohtimaan hoitoalan palkkakysymystä yhteiskunnallisena ja kollektiivista vastuuta peräänkuuluttavana ongelmana.
Hoitajien palkkakysymys kaikkia koskevana ongelmana Lue lisää »
