Sanna Marinin hallitus on tehnyt poikkeuksellisen kunnianhimoista tasa-arvopolitiikkaa. Ideologiset erot hallituspuolueiden välillä ovat kuitenkin johtaneet siihen, että osa merkittävistä tasa-arvouudistuksista on jäänyt puolitiehen. Tasa-arvopolitiikalta on myös puuttunut pääministerin vahva tuki.
Tasa-arvopolitiikan onnistumiset, epäonnistumiset ja hiljaisuudet Lue lisää »
Sanna Marinin hallituksen ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteet ovat olleet hyvät, mutta keinot selvästi riittämättömät. Talouden konkreettisten muutospolkujen luomisen sijaan hallitus keskittyi lakien ja strategioiden päivittämiseen.
Vuonna 2019 laadittu hallitusohjelma viitoitti tietä kohti arvopohjaista, globaalia ulkopolitiikkaa. Keväällä päättyvästä hallituskaudesta tuli kuitenkin kovan turvallisuuden ajanjakso, jonka aikana Suomi päätti hakeutua Natoon ja vahvistaa sotilaallista voimaansa.
Kovan turvallisuuden hallitus Lue lisää »
Marinin hallituksen EU-politiikan yleislinja on määrittynyt yhteistyökyvyn, rakentavuuden ja eurooppalaisen lisäarvon kaltaisten tyhjien käsitteiden kautta. Niiden takaa on ollut vaikea nähdä, missä asioissa hallitus on ollut valmis edistämään eurooppalaisia aloitteita, ja mitkä ovat olleet niitä Suomen kansallisia etuja, joita hallitus on päättäväisesti ajanut.
Tyhjistä fraaseista linjattomuuteen – Marinin hallituksen EU-poliittinen perintö Lue lisää »
Sanna Marinin hallitusohjelma oli laaja, mutta sen lupauksista on silti onnistuttu toteuttamaan suuri osa. Kriisiaikana on tullut eteen monia suuria ongelmia, joihin ei voitu lainkaan varautua hallitusohjelmaa laadittaessa. Lainvalmistelun tason parantaminen oli yksi tavoitteista, ja siinäkin on kritiikistä huolimatta onnistuttu suhteellisen hyvin.
Lainvalmistelu monikriisisen hallituskauden aikana Lue lisää »
Antti Rinteen ja sittemmin Sanna Marinin johtama hallitus on asemoitunut linjauksissaan selvästi Juha Sipilän oikeistokonservatiivista hallitusta vasemmalle – huolimatta siitä, että hallitus ja oppositio ovat olleet yksimielisiä monista poikkeusajan toimista. Äänestäjän näkökulmasta tämä korostaa vaalien ja niiden myötä syntyvän hallitusratkaisun merkitystä.
Äänestäjät hallituskauden arvioijina Lue lisää »
Aika on keskeisessä osassa poliittista argumentointia. Poliittisia kantoja muodostetaan, puolustetaan tai vastustetaan vetoamalla tulevaisuuden haasteisiin ja vaatimuksiin. Samalla poliitikot saattavat viitata menneisyyteen, perinteeseen tai aikaisempiin päätöksiin puolustaakseen nykytilaa tai osoittaakseen tarpeen muutokselle.
Parlamentaarisen politiikan ajat Lue lisää »
Kestävän yhteiskunnan ja hyvinvoinnin tavoittelu edellyttää asukastiedon tunnistamista ja mukaanottoa päätöksenteossa ja suunnittelussa. Tämä puolestaan vaatii ymmärrystä asukkaiden arjen yhteisöistä, osallisuudesta ja toimintamahdollisuuksista.
Hallinnollinen hyvinvointitieto ei tavoita asukaskokemusta Lue lisää »
Kestävän kehityksen tavoitteena on uudistaa yhteiskuntia niin, että ne ovat ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä. Kaupungit ja niiden asukkaat ovat tärkeässä asemassa kestävyyden tavoittelussa, sillä valtaosa maailman väestöstä asuu keskikokoisissa kaupungeissa.
Kestävyys toteutuu arjen käytännöissä Lue lisää »
Asukkaiden osallisuuden ajatellaan usein liittyvän hallintolähtöiseen osallistumiseen virallisia kanavia pitkin. Tällöin osallisuus ymmärretään liian kapeasti, sillä osallisuus muodostuu ja saa merkityksensä asukkaiden arjen kokemuksissa. Hallintolähtöinen osallistuminen tuottaa asukkaille ulkopuolisuuden kokemusta yhteiskunnasta ja sen tarjoamista tavoista osallistua.
Osallisuus muodostuu vastavoimana ulkopuolisuuden kokemukselle Lue lisää »
