Suomalaisten yliopistojen rahoitusmalli on tutkimusten mukaan yksi maailman tuloksellisuusorientoituneimmista ja ohjaa voimakkaasti rahoituksen jakautumista yliopistojen sisällä. Tutkimuksessani selvitän, millä tavalla tuloksellisuusohjaus vaikuttaa yksittäisiin tutkijoihin.
Teatterintekijä ja presidentti Václav Havelille valheiden tunnistaminen ja totuudessa eläminen oli politiikan perusta. Vastikään suomennettu esseekokoelma tarjoaa mahdollisuuden pohtia Havelin ajattelun yhteyksiä politiikkaan.
Työelämää ei pidetä poliittisena eikä ideologisena ilmiönä. Työelämän käytännöt ovat kuitenkin läpeensä poliittisia ilmiöitä. Työelämän imperatiivit eli käskyt ja suostuttelut tekevät toimijoista kovaotteisia kilpailijoita, tiukkoja individualisteja ja kyynisiä realisteja.
Finanssikriisistä lähtien niin osakeyhtiöiden tarkoitusta, kilpailuoikeuden tehtäviä kuin kansainvälisiä sijoituksia on kyseenalaistettu. Nämä kolme talousoikeudellista esimerkkiä viittaavat siihen, että uusliberalismin huippukausi on päättynyt.
Kun teollistuva maailma 1800–1900 -lukujen vaihteessa kaipasi ratkaisuja äärimmäisen taloudellisen vapauden ongelmiin, klassisen liberalismin rinnalle nousi hyvinvointivaltiota pohjustanut sosiaaliliberalismi. Nyt, kun ympäristöuhat ja globalisaatio haastavat liberalismia, aatteen pitäisi kyetä jälleen uudistumaan perusteellisesti.
Talouskurista ja uusliberalismista käyty keskustelu avaa kiinnostavia yhteyksiä talouden ja politiikan suhteesta talous- ja rahaliiton kehittämisessä.
Uusliberalistisen ideologian kiinnostus yhteisöllisyyttä kohtaan näkyy maaseutupoliittisissa ohjelmissa, joissa rakennetaan uutta moraalista kansalaisuutta.
Liberalismin perinnön palauttaminen on ymmärrettävä ja kannatettava vaatimus sen valossa, miten väärin liberalismin klassikoita tulkitaan nykypäivän klassisten liberalistien piirissä.
Uusliberalismi paljastuu yhä käyttökelpoiseksi käsitteeksi, kun sen ympäriltä puretaan tyypillisimmät myytit.
Uusliberalismi on latautunut käsite. Reformien tarkasteluun tarvitaan kuitenkin kriittisiä käsitteitä ja monitieteistä dialogia. Tulisiko uusliberalismista siirtyä neuroliberalismiin?
