Yliopistotyötä tehdään, seurataan ja arvioidaan yhä enemmän digitaalisilla alustoilla. Koronapandemia vauhditti muutosta, mutta se kytkeytyy myös korkeakoulupolitiikan tuloksellisuutta korostavaan kehitykseen.
Tehokkuusvaatimukset ja tietojärjestelmät muuttavat tutkijuutta Lue lisää »
Kun keskustellaan yliopistojen kehittämisestä, työn merkityksellisyys ei tyypillisesti nouse agendalle. Mahdollisuuksilla työn merkityksellisyyden rakentamiseen voi kuitenkin olla ratkaiseva vaikutus siihen, miten yliopisto pystyy vastamaan sille asetettuihin yhteiskunnallisiin odotuksiin nyt ja tulevaisuudessa.
Työn merkityksellisyys vipuvartena yliopiston yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen Lue lisää »
Tampereen yliopiston hallitus hyväksyi syksyllä 2020 kampuskehitysstrategian, jonka tavoitteena oli vähentää yliopiston tiloja neljänneksellä. Asia nousi julkisuuteen vasta keväällä 2021, ja opiskelijat ryhtyivät vastustamaan suunnitelmaa.
Linnasta ei luovuta! Opiskelija-aktivismia yliopiston kurjistamista vastaan Lue lisää »
Suomalaisessa mediassa hurrikaaneja koskeva uutisointi keskittyy listaamaan kulloinkin Yhdysvalloissa maihin iskeneen hurrikaanin kuolonuhrien ja taloudellisten tuhojen määrää. Tällainen uutisointi voi pahimmillaan irrottaa hurrikaanit niiden laajemmista yhteiskunnallisista vaikutuksista.
Hurrikaanien pitkät jäljet Lue lisää »
Oikeisto voitti Ruotsin vaalit, ja äärioikeistolainen ruotsidemokraatit nousi valtaan erityisesti nuorten ja syrjäseutujen äänillä. Eurooppalainen oikeistopopulismin nousu liittyy poliittisen maantieteen uudelleen kasvaneeseen merkitykseen.
Ruotsin politiikka liikkeessä – vaalit vahvistivat uusia jakolinjoja Lue lisää »
Suomi pitää itseään varautumisen mallimaana, joka on hyvin perillä uhista ja kriiseistä. Tällaisessa varautumishybriksessä on vaikea nähdä vaihtoehtoisia uhkia ja kriisidynamiikkoja.
Yllätyksellisyys ei mahdu suomalaiseen varautumismielikuvitukseen Lue lisää »
Sananvapauden oikeudellisia rajoja ei aina ymmärretä hyvin. Tanskan ja Norjan hallitukset arvioivat sananvapauden tilaa maissa ja nostivat esiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjauksen, jonka mukaan sananvapaus suojaa myös loukkaavia, järkyttäviä ja häiritseviä ilmaisuja.
Demokratia voi tarvita loukkaavia, järkyttäviä ja häiritseviä ilmaisuja Lue lisää »
Toisen asteen koulutuksen oppilaista puhuttaessa media puhuu useimmiten lukiolaisista, kun taas ammattiin opiskeleviin ja TUVA-koulutuksen opiskelijoihin valokeila kohdistuu harvoin. Tämä kertoo yhteiskunnan pitkään jatkuneesta vallankäytöstä, jossa lukiolaisia nostetaan esille ja ammattikoululaiset jätetään ulkopuolelle.
Monen kerroksen nuoria Lue lisää »
Taiteilijat elävät apurahoista – mutta millainen on apurahakausien väliin jäävä rahoitukseton tila? Tutkimme tätä kuvataiteilijoiden Liisa Hilasvuori ja Paula Tella kokemusten kautta.
‘Loot boxit’ eli yllätyslaatikoiksi kutsutut pelimekaniikat ovat viime vuosikymmenellä muodostuneet osaksi digipelien suunnittelun tukipilareita. Esimerkiksi Euroopan unionissa on kuitenkin kyseenalaistettu niiden laillisuutta ja eettisyyttä.
Uhka- vai viihdepelaamista? Yllätyslaatikot rahapelaamisen uutena rintamana Lue lisää »
