Useat selvitykset havaitsivat puutteita Maahanmuuttoviraston toiminnassa sen jälkeen, kun turvapaikanhakijoiden määrä oli noussut syksyllä 2015. Maahanmuuttovirasto kertoo kehittäneensä turvapaikkaprosessia, mutta syksyllä 2015 turvapaikkaa hakeneita parannukset eivät auta.
Viisi vuotta ”pakolaiskriisin” jälkeen Lue lisää »
Ensi kevään kuntavaaleissa vaalien järjestäjien pitää ottaa turvallisuus huomioon entistäkin paremmin. Koronaan liittyvien erityistoimien lisäksi on varauduttava digitaaliseen vaalihäirintään. Liiallinen riskien ennakoiminen voi kuitenkin kääntyä itseään vastaan.
Vaaliturvallisuus voi sekä vahvistaa että kaventaa demokratiaa Lue lisää »
Tutkijat ovat heränneet puolustamaan tiedettä oikeistopopulistien kyseenalaistuksilta. Politiikan ja tieteen erottelu on hienovaraisempaa kuin äkkiseltään voisi luulla.
Tieteen vastaisku: näkökulmia tieteen ja politiikan suhteeseen Lue lisää »
Raja ääriliikkeiden ja kunniallisen politiikan välillä kannattaa piirtää varoen. Itse asiassa termi ääriliike voi itsessään olla liian epämääräinen ja leimaava.
Ääriliikkeiden torjunnan sokeat pisteet Lue lisää »
Oatlyn Maitomyytit-kirjasesta syntynyt kohu ei ole ensimmäinen kerta, kun elintarvikealan yritys käynnistää maitosodan. Muita esimerkkejä löytyy jo vuosikymmenien takaa.
Maitosotien jatkosota Lue lisää »
Mitä Yhdysvaltain ulkopolitiikassa tapahtuu Trumpin presidenttikauden jälkeen? Liberalismia tutkiva professori John Ikenberry on ehdottanut, että Yhdysvallat tekee aloitteen liberaalien demokratioiden yhteenliittymästä.
Yhdysvaltojen päätös olla liittymättä Kansainväliseen rikostuomioistuimeen tekee maasta ainoan länsimaisen demokratian, joka ei kuulu sen toimivallan alaisuuteen. Tämä päätös selittyy kuitenkin osittain sillä, miten muut niin sanotut ”suurvallat” suhtautuvat Kansainväliseen rikostuomioistuimeen.
Kansainvälinen rikostuomioistuin ja suurvallat: mahdoton yhtälö? Lue lisää »
Mitä yhteistä on tieteentekijällä ja toimittajalla? Molemmat haluavat tavoittaa yleisöjä kasvavan kansalaispalautteen ja muuttuvien ansaintamallien keskellä.
Tutkija ja journalisti – tiedon ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen yhteiset rajapinnat Lue lisää »
Suomeen ei ole syntynyt kriittisen EU-keskustelun perinnettä. Moniääninen ja kriittinen keskustelu unionin kehityksestä niin Suomessa kuin EU-tasolla saattaa lyhyellä tähtäimellä vaikeuttaa EU-maiden yhteistyötä, mutta pitkällä aikavälillä se vahvistaa niin kansallisen eurooppapolitiikan kuin EU-päätöksenteon hyväksyttävyyttä.
Onko koskaan aikaa keskustella EU-politiikan suurista linjoista? Lue lisää »
Paikallinen sopiminen työehdoista on työmarkkinakeskustelun kestoaihe, mutta usein käsitteen sisältö jää hämäräksi. Tarpeellisten työelämän joustojen lisäksi se toimii toisinaan savuverhona pyrkimyksille kasvattaa työnantajan määräysvaltaa palkoista ja työehdoista.
Mitä paikallinen sopiminen on ja mitä sen haluttaisiin olevan? Lue lisää »
