Jättääkö Sipilän hallitus strategisine hallitusohjelmineen jälkeensä uudenlaisen tavan toimia?
Tulos tai ulos: Onko strateginen hallitusohjelma politiikan uusi paradigma? Lue lisää »
Uudessa juttusarjassa arvioidaan, millaisia tavoitteita Sipilän hallitus asetti eri politiikkasektoreilla, miten kyseiset tavoitteet saavutettiin, mikä edisti tai haittasi niiden saavuttamista ja mitä tavoitteiden toteutumisesta tai toteutumatta jäämisestä seuraa.
Haasteita hallituksesta Lue lisää »
Demokratian kritiikki on usein puolueiden kritiikkiä, vaikka se kehystettäisiin koko järjestelmän kritiikiksi tai kriisiksi.
Demokratian kriisi – vai puolueiden? Lue lisää »
2000-luvun eduskuntavaalien puoluekannatusmittaukset ovat osuneet kohdilleen varsin hyvin. Kykenevätkö ne ennustamaan vaalivoittajan tänä keväänä?
Vaalivoitto ja kannatusmittausten osumatarkkuus Lue lisää »
Britannian EU-eron eli brexitin lopputulos on edelleen epäselvä. Se kuitenkin heijastaa kamppailua itsemääräämisoikeuden merkityksestä maailmassa, jossa kansallisvaltion ja poliittisen suvereniteetin ideat ovat muuttumassa hyvin perustavalla tavalla.
Imperiumin vastaisku? Lue lisää »
Mistä ja miten perussuomalaisten äänenkannattaja Suomen Uutisissa kirjoitetaan Unkariin liittyen?
Mallimaa vai demokratian irvikuva? Suomen Uutisten Unkari-kuva Lue lisää »
Uudet puolueet eroavat perinteisestä kolmesta suuresta puolueesta esimerkiksi murtamalla oikeisto–vasemmisto-jakoa. Niiden harteille on myös sovitettu politiikan uudistajan manttelia.
Uudet puolueet – politiikan pelastajat? Lue lisää »
Suomen kolme suurta perinteistä puoluetta – SDP, keskusta ja kokoomus – ovat haasteista ja haastajista huolimatta pitäneet pintansa yli vuosisadan. Ne ovat yhtäältä jarruttaneet kiivainta muutosintoa, toisaalta mukautuneet ajan vaatimuksiin.
Sata vuotta eikä suotta – perinteiset puolueet pitävät edelleen pintansa Lue lisää »
Puolueet ovat vallankäyttäjiä ja osa päätöksentekokoneistoa. Uudessa juttusarjassa keskitytään puolueisiin ja pohditaan, miten ne ovat mukautuneet yhteiskunnan muutoksiin ja millaiselta näyttää niiden tulevaisuus.
Puolue on kuollut – eläköön puolue! Lue lisää »
Terrori-isku Uudessa-Seelannissa herättää kysymyksiä äärioikeiston toimintamuodoista ja retoriikasta. Suomessa vastaavilta teoilta on toistaiseksi vältytty. Yksi syy tähän voi olla kentän järjestäytymistavoissa ja strategioissa.
Yksinäiset sudet, poliittinen väkivalta ja suomalainen äärioikeisto Lue lisää »
