Kansainvälinen politiikka ei ole enää valtioiden yksinoikeus. Paikallistason toiminta on kansainvälistynyt ja kaupungeista on tullut kansainvälisen politiikan toimijoita. Niiden intressit eivät välttämättä ole yhteneviä valtion ulkopolitiikan kanssa, mikä murentaa westfalenilaista järjestelmää alhaalta päin.
Kaupungit kansainvälisinä toimijoina Lue lisää »
Lainsäätäjän tavoitteena ei ole enää pitkään aikaan ollut perheenyhdistämisen mahdollistaminen tai helpottaminen vaan pikemminkin mahdollisimman rajoittava lainsäädäntö, joka vielä nipin napin mukailisi ihmisoikeusvelvoitteita.
Ihmisoikeusminimalismi ja poliittinen tahto erottaa perheitä Lue lisää »
Syyriasta ja Irakista palaaviin liittyvät turvallisuusriskit huolestuttavat. Huolet eivät ole perusteettomia. Samalla keskustelussa on myös esiintynyt useita tutkimustiedon valossa kestämättömiä oletuksia.
Ovatko Syyriasta palaavat turvallisuusuhka? Lue lisää »
Bruttokansantuotteen asemaa keskeisimpänä yhteiskuntakehityksen mittarina on kritisoitu pitkään. Jos hylkäämme sen työkaluna määritellä kaikista heikoimmassa asemassa olevia valtioita, minkälaisilla instrumenteilla voimme tunnistaa kehitysapua tarvitsevia maita?
Miten kehitysapua tulisi kohdentaa – vanhat tavoitteet, uudet mittarit Lue lisää »
Hallituksen uudistukset kansalaisaloitelakiin ovat tarpeellisia mutta eivät riittäviä poistamaan kaikkia kansalaisaloitteiden laadinnassa ja käsittelyssä ilmenneitä ongelmia, eivätkä ne huomioi viimeisen kahdeksan vuoden aikana tapahtunutta yhteiskunnan kehitystä.
Kansalaisaloitejärjestelmä vaatii lisää kehittämistä Lue lisää »
Perustuslain tarkoitus on toimia valtion käyttöjärjestelmänä. Sen näkeminen politiikan esteenä on paljastavaa.
Perustuslaista ja talebaneista Lue lisää »
Ympäristössä tapahtuneet muutokset ovat lisänneet metsien puuston kasvua paljon 35 vuoden aikana. Samanaikaisesti ilmansaasteet ja muut tuhotekijät ovat kuitenkin runsastuneet sekä vaurioittaneet puita ja siten rajoittaneet kasvua.
Ympäristö muuttuu – puuston kasvu kiihtyy? Lue lisää »
Suomalaisten maanpuolustustahdon ja asevelvollisuuden kannatuksen lasku on herättänyt huolta. Mistä muutoksessa on todella kyse ja voiko siitä vetää julkisuudessa esitettyjä johtopäätöksiä?
Mitä on maanpuolustustahto nyky-yhteiskunnassa? Lue lisää »
Kuinka suomalainen politiikka on muuttunut viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana? Politiikan tutkija David Arter vastaa kysymykseen Vastapainon julkaisemassa teoksessa ”melkein suomalaisena” – tai ainakin vähän niin kuin Tampereen kansalaisena.
Arter: Retrospektiivi Suomen politiikasta Lue lisää »
Venezuelan vuosia jatkunut konflikti nousi otsikoihin taas viikonloppuna. Kahden presidentin hallitsemassa maassa siviilien elämä on jo pitkään ollut vaikeaa, mutta pitkittyneessä tilanteessa on näkyvillä myös hiukan uutta rakoilua.
Maduron hallinto ja oppositio jatkavat kädenvääntöään Venezuelassa Lue lisää »
