Eduskunnan perustuslakivaliokunnan työskentelyn seuraamisesta on tullut yhä keskeisempi osa politiikan toimittajien työtä. Tämä kertoo valiokunnan yhteiskunnallisen ja poliittisen merkityksen kasvusta.
Perus- ja ihmisoikeuksien vahti ja politiikan kuninkaantekijä Lue lisää »
Tulevan presidentinvaalin ennakkosuosikki Olli Rehn esittelee kirjassaan Onnellisten tasavalta aatemaailmaansa erityisesti tasavaltalaisuuden ajatuksen kautta. Pyrkiikö Rehn muuttumaan teknokraattisesta talouspoliitikosta aatteelliseksi vaikuttajaksi, joka palauttaa tasavaltalaisuuden suomalaiseen politiikkaan?
Kirja-arvio: Talouspoliitikosta tasavaltalaiseksi? Olli Rehnin poliittista ajattelua Lue lisää »
Naamioituminen ja väkivalta eivät kuulu kansalaistottelemattomuuteen. Tolkuttoman tottelemattomuuden keskiössä taas on poliittinen väkivalta ja naamioituminen, sekä tekojen moraalinen oikeuttaminen.
Tolkutonta tottelemattomuutta Lue lisää »
Viimeistään Venäjän Ukrainaa vastaan helmikuussa 2022 aloittaman laajamittaisen sodan valossa näyttää selvältä, että kestävän, yhteisen eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän rakentamisessa 1990-luvulla epäonnistuttiin kylmän sodan jälkeen. Venäjän kokema uhka Naton laajentumisesta on helppo nähdä sodan välittömänä syynä, mutta mikä olisi ollut realistinen vaihtoehto?
Ukrainan sota ja 1990-luvun opetukset Lue lisää »
Mitä kaikkea Yhdysvaltain politiikassa on tapahtunut presidentti Joe Bidenin johdettua maata vuoden verran?
Podcast: Vuosi Bidenia Trumpin jälkeen Lue lisää »
Rautaesiripun laskeutumisen metafora on Ukrainan presidentti Zelenskiyltä oivaltavaa retoriikkaa. Ottaen huomioon lännen tiukan yhtenäisen pakoterintaman kylmän sodan aikainen rautaesiripun läpäisevä vuorovaikutus tuskin on mahdollista. Siksi olisi paikallaan päivittää myös rautaesiripun käsite.
Kylmä sota, rautaesirippu ja Ukrainan sota Lue lisää »
Kylmän sodan päättyessä Suomen ulkopolitiikassa tapahtui perustavanlaatuinen muutos, joka oli ajallisesti lyhyt mutta intensiteetiltään kiivas prosessi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 on nostanut Suomen ulkopoliittiset linjanvedot jälleen pöydälle.
Kylmän sodan päätös haastoi Suomen ulkopolitiikan Lue lisää »
Afganistan nousi otsikoihin vuoden 2021 syksyllä, kun talibanien valtaannousu sai länsimaisen koalition arvioimaan uudelleen 20-vuotista toimintaansa Afganistanissa. Aivan kuten operaation alussa, myös silloin naiset ja tytöt nousivat korkealle keskustelun agendalla.
Autettiinko Afganistanin naisia? Lue lisää »
Väkivalta sekä kiehtoo että kauhistuttaa sen katselijaa. Politiikasta taidetta -sarjan webinaarissa pohdittiin väkivallan olemusta ja syitä sille, miksi palaamme väkivaltaisten kuvien äärelle yhä uudelleen. Tässä artikkelissa tiivistetään keskustelun kulku ja sen keskeinen anti.
Me väkivallan suurkuluttajat: väkivallan merkitys taiteessa ja popkulttuurissa Lue lisää »
Ulkopolitiikan työnjakoa pääministerin ja presidentin välillä ei ole selkeästi eroteltu. Tällä voi olla seurauksia. Pahimmassa skenaariossa presidentin tai pääministerin toimintatavat halvaannuttavat ulkopoliittisen päätöksenteon tai jopa kyseenalaistavat maamme turvallisuuden.
Kuka määrittelee Suomen ulkopoliittisen linjan? Lue lisää »
