Kuvittaessaan kirjaa vihapuheesta taitelija Aiju Salminen oli vaikean kysymyksen edessä: miten niin negatiivisesta aiheesta kuin vihasta voi tehdä esteettisesti ja visuaalisesti vaikuttavaa kuitenkaan kaunistelematta vihan tunnetta ja tuloksia?
Vihan visualisoimisen haaste Lue lisää »
Kreikka on länsimainen demokratia, jossa kirkolla on paljon yhteiskunnallista vaikutusvaltaa. Valta tekee kirkosta myös arvokeskustelun suunnannäyttäjän, niin hyvässä kuin pahassa.
Millaisia arvoja Kreikan ortodoksinen kirkko tukee? Lue lisää »
Venäjän ortodoksisen kirkon kaksikymmentä vuotta sitten julkaisema sosiaalieettinen asiakirja loi pohjan venäläisen ortodoksisuuden yhteiskunnalliselle näkemykselle ja opetukselle. Dokumenttiin sisältyvä ajatus ”venäläisestä maailmasta” on toiminut aatteellisena perustana muun muassa Ukrainan miehitykselle.
Keskustelun avauksesta patrioottiseen ohjelmallisuuteen Lue lisää »
Kulunut vuosi on ollut monelle sekä henkisesti että fyysisesti raskas. Koronarajoitukset ovat mullistaneet arjen rutiinit ja vaikuttaneet tapaan, jolla suhtaudumme muihin ihmisiin ympärillämme. Runoilija Sanna Karlström pohtii runossaan Ei saa koskea fyysisen kontaktin ja koskettamisen merkitystä jokapäiväisessä elämässämme.
Politiikasta taidetta: Ei saa koskea – korona-ajan tuntoja Lue lisää »
Väitteet poliittisen mielikuvituksen kuolemasta ovat ennenaikaisia: toisenlaisia maailmoja ja utopioita kuvitellaan ja eletään todeksi kaiken aikaa. Arkipäivän utopiat voivat löytyä yllättävistä paikoista, ja siksi niiden tavoittaminen tutkimuksen keinoin edellyttää metodologista luovuutta, valmiista menetelmällisistä ratkaisuista irrottautumista, epävarmuutta ja kokeiluja.
Poliittinen mielikuvitus ja vaihtoehtoiset tulevaisuudet Lue lisää »
Kansalaisten osallistumiselle on sosiaalinen tilaus. Kysymys on paitsi demokratian toteutumisesta myös yhä useammin resurssien fiksusta hyödyntämisestä. Yksi viime aikoina noussut osallistumisen muoto on kansalaisdeliberaatio eli puntaroiva kansalaiskeskustelu.
Onko puntaroivalla kansalaiskeskustelulla roolia koronakriisissä? Lue lisää »
Lähiruoka ei välttämättä tuo turvaa. Se ei välttämättä myöskään ole oikeasti läheltä.
Politiikasta taidetta: Ruokajärjestelmä muutosten edessä Lue lisää »
Sosiaalisen median alustojen vastuukysymyksiä on tärkeää lähestyä ilmiönä, joka on osa isompaa käynnissä olevaa globaalin viestinnän murrosta.
Digitaalisten media-alustojen valta ja vastuu Lue lisää »
Euroopan unionia ja euroaluetta on hyödyllistä tarkastella yhden kokonaisuuden rinnalla myös yksittäisten jäsenvaltioiden näkökulmasta. Yhteisistä säännöistä huolimatta on kansallisella budjettipolitiikalla ja rakennetoimilla edelleen ratkaiseva merkitys. Pandemian jälkeen tulee ratkaistavaksi sekä kärjistynyt velkaongelma että kasvupotentiaalin vahvistaminen.
Talouspolitiikan koordinaatio ennen ja jälkeen pandemian Lue lisää »
Koronakriisi on yhtäältä syventänyt jo pidempään jatkunutta hoivakriisiä, toisaalta tehnyt näkyväksi hoivan ja huolenpidon merkityksen yhteiskunnan ja talouden toiminnalle. Koronakriisi ja siihen liittyvät elvytystoimet ovat mahdollisuus tuoda sosiaalinen uusintaminen talouspolitiikan ytimeen ja nähdä hoiva investointina.
Koronakriisistä hoivaavaan talouteen Lue lisää »
