Suomeen ei ole syntynyt kriittisen EU-keskustelun perinnettä. Moniääninen ja kriittinen keskustelu unionin kehityksestä niin Suomessa kuin EU-tasolla saattaa lyhyellä tähtäimellä vaikeuttaa EU-maiden yhteistyötä, mutta pitkällä aikavälillä se vahvistaa niin kansallisen eurooppapolitiikan kuin EU-päätöksenteon hyväksyttävyyttä.
Onko koskaan aikaa keskustella EU-politiikan suurista linjoista? Lue lisää »
Trollauksen kritiikeissä on korostettu sosiaalisen median roolia ilmiön synnyssä. Poliittisen trollauksen analyysi jää kuitenkin puolitiehen, jos se ei tarkastele kriittisesti liberaalien demokraattisten instituutioiden omaa osuutta niiden nykyisessä kriisissä.
Trollaus poliittisena viestintästrategiana ja liberaalin demokratian kriisioireena Lue lisää »
Trumpin ensimmäisen kauden päätyttyä on hyvä katsoa, miten hän on vaikuttanut Yhdysvaltojen ulko- ja sisäpolitiikkaan. Tässä ensimmäisessä osassa käsitellään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja jälkimmäisessä sisäpolitiikkaa.
Donald Trump: Norminsärkijä presidenttinä, osa I Lue lisää »
Kun Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin on aikaa kolme päivää, Joe Biden on selvässä gallup-johdossa. 2010-luvulla oikeistokonservatiivien menestys arvioitiin alakanttiin ainakin kolmissa eri vaaleissa. Yhtenä selittävänä tekijänä on pidetty ujojen äänestäjien joukkoa. Mistä ilmiö johtuu ja onko Trumpin voitolle ujojen äänestäjien turvin tieteellistä pohjaa?
Voivatko ujot äänestäjät ratkaista voiton Trumpille? Lue lisää »
Demokraatit voivat syyttää omaa huonoa menestystään siitä, etteivät he ole valtakunnallisessa politiikassaan edes pyrkineet muuhun kuin Trumpin kaatamiseen. Hänen kaatumisensa ei nosta maata siitä yhteiskunnallisen kehityksen suonsilmäkkeestä, johon kansakunta on uponnut.
Yhdysvaltain vaaleissa ei ole kyse Donald Trumpista Lue lisää »
Suomesta kertovissa tietopaketeissa maahanmuuttajat kutsutaan mukaan työmarkkinoille, mutta ei yhteiskuntaan tai suomalaiseen kulttuuriin laajemmin. Kotoutuminen on kuitenkin vuorovaikutusta, johon tarvitaan myös paikallisia kansalaisia. Olisiko suomalaisille tarpeen tietopaketti siitä, miten kotoutumisessa voidaan tukea?
”Tervetuloa Satumaa-Suomeen!” Lue lisää »
Gender-käsitteen vastustaminen liittyy sukupuolen poliittiseen neuvotteluun. Kun mielipideilmasto vapautuu ja naisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien laajenee, liberaalien arvojen vastustajat kokevat olonsa uhatuksi ja tukeutuvat kireään moralismiin.
Antigender-liike, kristillisyys ja oikeistopopulismi: sukupuolen politiikkaa Lue lisää »
Syrjinnänvastaiset protestit ovat nostaneet rasismin historian huomion keskipisteeksi eri puolilla maailmaa. Patsaiden ja muiden kulttuuristen symboleiden sijaan mielenosoituksen perimmäisenä kohteena on laajalle levinnyt rakenteellinen rasismi, joka on keskeinen osa myös suomalaista yhteiskuntaa.
Black lives matter: rakenteellisen rasismin äärellä Lue lisää »
Metsäpolitiikassa edistetään biotalouden nimissä ekologisesti ja sosiaalisesti kestämätöntä metsäteollisuuden muotoa, kuitupuukapitalismia. Metsäbiotalouden pohjana toimii halvan luonnon strategia, joka uhkaa niin metsäekologioita kuin aluetalouksiakin.
Biotaloutta vai kuitupuukapitalismia? Lue lisää »
Kokoomateos nostaa esiin, että tieteen vapaus ei tarkoita sananvapautta eikä täydellistä yksilönvapautta. Mutta kuka ottaisi tieteen vapauden rakentamisesta vastuun?
Ei vapautta ilman tiedettä? Tiedonvapauden mutkaiset polut Lue lisää »
