Suomi nousi torstaina YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi kaudelle 2022–2024. Jäsenyys edellyttää Suomelta selkeitä ja rohkeita ihmisoikeuskannanottoja tilanteessa, jossa neuvoston toiminta on merkittävästi vaikeutunut. Mitä Suomi tavoittelee jäsenyydellään ja miltä sen mahdollisuudet näyttävät?
Suomi nousee YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi hankalaan aikaan Lue lisää »
Neuvostoliiton tarpeella modernisoida taloutensa oli kylmän sodan päättymisen kannalta keskeinen merkitys. Rautaesiripun läpi tapahtunut teknillis-tieteellinen yhteistyö Länsi-Euroopan valtioiden kanssa tuotti muutoksen, jolla oli maailmanjärjestykseen vaikuttavat seuraukset.
Idän ja lännen tieteellis-tekninen vuorovaikutus ja kylmän sodan loppu Lue lisää »
Eurooppalaisella sosiaalidemokratialla on takanaan vaikea vuosikymmen. Viimeistään Saksan vaalien myötä se on kuitenkin osoittanut olevansa edelleen voima, jonka kykyyn ottaa vastuuta äänestäjät luottavat keskellä vaikeita aikoja.
Demariruusu kukkii taas Lue lisää »
Innostaako tiedeviestintä? Sytyttääkö yhteiskunnallinen keskustelu? Kiinnostaako luova ideointi ja sitten ideoiden toteuttaminen?
Politiikasta kutsuu uusia jäseniä mukaan toimituskuntaan Lue lisää »
Pääministeri Sanna Marin on haastanut sosiaalisen median viestinnällään politiikan perinteisiä rajoja. Marin on uudistanut politiikan miehistä ja keski-ikäistä kulttuuria. Samalla Instagram-viestintä hämärtää politiikan ja kuluttamisen välisiä rajoja sekä politiikkaan kuuluvia ideologisia kamppailuja.
Haavoittuvuuden monikerroksellinen ymmärtäminen on välttämätöntä eettisesti kestävien pandemiapolitiikkojen luomiseksi. Pandemia haastaa suomalaisen yhteiskunnan rakenteita ja moraalia vielä pitkään.
Bioeettisiä näkökulmia haavoittavaan pandemiaan Lue lisää »
Jotkut pitävät EU:n talouspoliittisia sääntöjä syypäänä unionin kriiseihin. Asian voi nähdä myös toisin. Säännöt ovat joustaneet tarpeen mukaan, mutta niitä tarvitaan taloudellisesti yhdentyneessä Euroopassa.
Missä ongelma, siellä EU? Lue lisää »
Keski-Suomessa kansalaiset huolestuivat turvetuotannon tummentamista vesistöistä, mutta vallanpitäjät eivät kuunnelleet heidän huoliaan. Rakenteellinen välinpitämättömyys esti kansalaisten osallistumisen ympäristöä koskevaan päätöksentekoon.
Kansalaisten huolta turvepäästöistä vähäteltiin Lue lisää »
Taipumaton Tanner rakentaa nimihenkilöstään säröttömän kuvan, mutta onnistuu valaisemaan Suomen poliittista historiaa monipuolisesti työskennelleen poliitikon näkökulmasta. Lietzén on mahduttanut teokseen paljon tapahtumia pitkältä ajanjaksolta, mutta kokonaisuus on eheä ja helposti seurattava.
Kirja-arvio: Sarjakuvallinen kurkistus SDP:n historiaan Lue lisää »
Pormestari voi vaikuttaa asioihin nopeasti ja itsenäisesti ilman laajoja kuulemisia. Keskitetyn vallankäytön riskeinä ovat kuitenkin henkilöriippuvuus ja lyhytjänteisyys. Vallan keskittäminen herättää myös epäilyksiä, tulevatko valtuutettujen ja virkajohdon osaaminen ja potentiaali riittävästi hyödynnetyksi.
Pormestarimalli vahvisti poliittista johtajuutta Helsingissä, mutta mitä se tarkoittaa? Lue lisää »
